angle-left Ministeri Soinin puhe eduskunnan täysistunnossa

Ministeri Soinin puhe eduskunnan täysistunnossa

Ajankohtaiskeskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista kansainvälisiin konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi, 30. tammikuuta 2019.

Arvoisa puhemies,

Suomi edesauttaa osaltaan konfliktien ennaltaehkäisyä ja ratkaisua ja huolehtii konfliktien ja kriisien keskellä elävien ihmisten elinmahdollisuuksista. Tuoreen maailmanlaajuisen mittauksen (Good Country Index) mukaan Suomi tuottaa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on yksi tekijä tämän sijoituksen takana.

Suomi osallistuu laajasti nykymuotoiseen kriisinhallintaan, jossa painopiste on yhä enemmän kumppanimaiden oman turvallisuussektorin osaamisen tukemisessa. Afganistanissa ja Irakissa olemme Naton ja ISILin vastaisen koalition puitteissa mukana tukemassa näiden maiden asevoimien kehittämistä niin, että ne lopulta pystyvät itsenäisesti vastaamaan kansalaisten turvallisuudesta ja toimimaan aseellisia ryhmittymiä vastaan. Sama tavoite on EU:n koulutusoperaatioissa mm. Somaliassa ja Malissa.

EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiot kehittävät sisäisen turvallisuuden viranomaisten kapasiteettia niin Ukrainassa, Irakissa kuin eri puolilla Afrikkaa. Etyjin tarkkailuoperaatio Ukrainassa on keskeisessä roolissa Minskin sopimusten toimeenpanon seurannassa. Kaikkeen tähän Suomi osallistuu oman turvallisuutensa ja kansainvälisen vastuunkannon nimissä.

Suomi osallistuu tällä hetkellä sotilaalliseen kriisinhallintaan yhteensä yli 400 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton sekä ISILin vastaisen koalition puitteissa. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoitamme on maailmalla noin 120. Osallistumistason nostamista tulevien kehysten puitteissa on harkittava vakavasti, mikäli haluamme osallistua vahvemmin omaan turvallisuuteemme vaikuttavien laajojen ja osin uusien haasteiden hallintaan. Afrikan konfliktit ja hallitsematon muuttoliike tulevat jatkumaan ja siihen on puututtava tätäkin kautta.

Arvoisa Puhemies,

Rauhanvälitys on keskeinen keino väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa. Se on usein ensimmäinen askel sovinnon tiellä ja sen avulla voidaan pohjustaa pidemmän aikavälin tukea poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle.

Kestävä rauha ei ole mahdollinen, jos yli puolet väestöstä suljetaan rauhanprosessien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Suomi tukee eri tavoin naisten ja nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhanrakennukseen. Keväällä 2018 käynnistimme aloitteestani ensimmäisenä maana maailmassa prosessin kansallisen nuoret, rauha ja turvallisuus – eli 2250-toimintaohjelman laatimiseksi.

Pari viikkoa sitten isännöin EU:n ulkoministereiden rauhanvälitystapahtuman yhdessä EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa tavoitteena terävöittää EU:n rauhanvälitystoimintaa. Erityisedustajani Jutta Urpilainen on tehnyt menestyksekästä työtä fokusoiden nuorten ja naisten rooliin erityisesti Afrikassa.

Myös kehitysyhteistyöllä olemme vaikuttaneet konfliktien ennaltaehkäisyyn tukemalla yhteiskuntien vakauden vahvistamista. Tasavertaisten taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen on keskeinen keino vaikuttaa konfliktien perimmäisiin syihin. Merkittävä työllisyyttä ja toimeentulomahdollisuuksia heikentävä tekijä on koulutuksen ja opetuksen heikko laatu monessa maassa. Vahvistamalla kansalaisten edellytyksiä osallistua päätöksentekoon voidaan vähentää konfliktien riskiä.

Suomi toimii yhä enemmän hauraissa valtioissa tai konflikti alueilla.  Juuri siellä avun tarve on suurin.

Humanitaarinen tilanne maailmassa jatkuu vaikeana. Noin 100 milj. ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua. Suurimmat tarpeet ovat Jemenissä, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Konfliktit aiheuttavat noin 80% humanitaarisen avun tarpeista.

Suomen humanitaarinen apu on tänä vuonna 72,5 milj. euroa. Suomi on suhteellisen pieni, mutta samalla arvostettu humanitaarisen järjestelmän rahoittaja. Suomen tukea tarvitaan tulevinakin vuosina ja sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä.   

Työ kansainvälisiin konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Se tarvitsee myös laajan parlamentaarisen tuen ja siksi on tärkeää, että meillä on tilaisuus keskustella tänään tästä aiheesta.