Ministeri Skinnarin puhe medialle järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa

Ministeri Skinnarin puhe medialle järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avasi medialle järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa 11.9.2019 hallituksen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteitä. Lisäksi Skinnari kertoi kehitysyhteistyön näkymistä ennen syyskuussa New Yorkissa järjestettävää YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokousta.

Hyvää huomenta arvoisat kuulijat,

Tänään kello 19.30 julkaistaan YK:n pääsihteerin nimittämän tieteellisen paneelin seurantaraportti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta. Seurantaraportti on kattava tieteellinen arvio siitä, mikä on maailman tila Agenda2030-tavoitteisiin nähden. Valitettavasti tämän raportin tuloksia ei ollut mahdollista saada tähän tilaisuuteen.

Voin silti sanoa seurantaraportin varoittavan, ettei Agenda2030-tavoitteita tulla saavuttamaan nykymenolla. Myös monissa muissa kansainvälisissä lähteissä todetaan kestävän kehityksen tavoitteiden jääneen jälkeen niille asetetuista aikatauluista.

Mitkä kestävän kehityksen tavoitteista ovat erityisesti karkaamassa kauemmaksi?
Ensinnäkin myönteinen kehitys äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi on hidastunut. Äärimmäisen köyhyyden maantieteellinen keskittymä on nyt Sahelin eteläpuolisessa Afrikassa, osassa Lähi-itää sekä Eteläistä Aasiaa.

Toisekseen on arvioitu, että vuonna 2030 yli puolet maailman köyhistä elää väkivaltaisissa maissa. Siksi konfliktit, humanitaarinen apu ja hauraiden valtioiden kysymykset pysyvät jatkossakin tärkeinä Suomen kehitys-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Kolmanneksi nälänhädästä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy koko ajan. Tämä on ongelma erityisesti luonnonkatastrofeista ja pitkittyneistä konflikteista kärsivillä alueilla. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa asuu 237 miljoonaa aliravittua ihmistä. Etelä-Aasiassa aliravitsemuksesta kärsii yli 270 miljoonaa ihmistä.

Neljänneksi luonnonkatastrofien määrä on kasvussa. On arvioitu, että yli 90 % luonnonkatastrofien kuolonuhreista asuu alemman tai keskitulotason maissa. Siellä väestöllä on heikoimmat taloudelliset mahdollisuudet sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja varautua siitä aiheutuviin luonnonkatastrofeihin, kuten tulviin, kuivuuteen ja metsäpaloihin.

Viidentenä nostan esille eriarvoistumiskehityksen jatkumisen. Samanaikaisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä, syrjinnästä ja väkivallasta kärsii erityisen raskaasti esimerkiksi kehitysmaissa maaseudulla asuva vammainen nainen. Kaupungistumisesta huolimatta köyhyys on edelleen syvintä maaseudulla. Siellä myös eriarvoistuminen eri tuloluokkien välillä on usein merkittävää.

Kuudentena ja samalla viimeisenä on kansalaisyhteiskunnan toimintatilan heikkeneminen. Se on huolestuttava kehitys, johon pitää pystyä kehityspolitiikan keinoin vaikuttamaan.


                                                                                      ***
Hallitusohjelmamme on rakennettu historiallisella tavalla kestävän kehityksen ajattelun pohjalle. Sosiaalisen, ekologisen ja talouden kestävyyden tasapaino näkyy koko ohjelmassa.
 

Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla
Kannamme kansainvälistä vastuuta. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta olemme mukana ratkaisemassa globaaleja ongelmia ja kantamassa vastuuta ihmiskunnan ja planeettamme tulevaisuudesta. Kuten aikaisemmin totesin, tarpeet ovat suuret ja edellyttävät kiireisiä toimia.

Vakaa, hyvinvoiva ja ekologisen kantokyvyn rajoissa pysyvä maailma on myös meidän etu. Esimerkiksi muuttoliikkeiden taustalla vaikuttaviin syihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikan keinoin.

Osallistuminen kansainväliseen kehitysyhteistyöhön vahvistaa rooliamme vastuullisena Pohjoismaana. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla.

                                                                                      ***

Suomen kansainvälinen yhteistyö perustuu kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka.

Hallitusohjelmamme peräänkuuluttaa kehityspolitiikalta pitkäjänteisyyttä ja yli hallituskausien ylittyviä painopistevalintoja.

Tällä hallituskaudella suuntaamme kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä hallitusohjelman arvopohjan mukaisesti neljälle painopisteelle. Nyt asetetut strategiset painopisteet jatkavat edellisen hallituksen linjaa. Ajatuksena on, että ne kantaisivat myös tuleville hallituskausille. Painopisteet takaavat kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyden ja tukevat vuoteen 2030 asti ulottuvaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa.

Toimien vaikuttavuuden maksimoimiseksi asetettujen painopisteiden sisälle on määritelty alatavoitteita, joihin erityisesti keskitymme. Asetetut strategiset painopisteet ovat:

    1. Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen
    2. Kestävä talouskasvu ja työ
    3. Oikeusvaltion ja toimivien yhteiskuntien vahvistaminen
    4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat


1. Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen on Suomen kehityspolitiikan vahva kärki
Keskitymme erityisesti vahvistamaan naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. SRHR on ollut pitkään Suomen kehityspolitiikan painopiste. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä naisten oikeuksia haastetaan nyt entistä voimakkaammin. Sen vuoksi maailmassa tarvetta myös niiden puolustajille. Tukemalla esimerkiksi äitiyspalveluja, seksuaalikasvatusta tai tyttöjen silpomista ehkäisevää työtä saadaan aikaan merkittäviä kehitysvaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.


Kehitysyhteistyön kautta naisten taloudellisten ja poliittisten mahdollisuuksien vahvistaminen on toinen naisiin ja tyttöihin liittyvä tavoite. Pidän esimerkiksi naisyrittäjyyden tukemista tässä asiassa yhtenä hyvänä keinona.

2. Kestävä talous vähentää ympäristöhaittoja sekä luo ihmisille hyvinvointia ja elämänlaatua
Keskitymme erityisesti kestävän kehityksen innovaatiotoimintaan ja naisyrittäjyyden vahvistamiseen. Yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli osana kestävän kehityksen uusia ratkaisuja. Innovaatioita ja uutta teknologiaa tulee hyödyntää jatkossa nykyistä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä.

Toimimme kehitysmaissa karkeasti ottaen kahdella tavalla:
Ensinnäkin teemme yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Tavoitteenamme on kehittää kehitysmaiden liiketoimintaympäristöjä, jotta maiden talous ja elinkeinoelämä saadaan kestävälle pohjalle. Lisäksi yksityistä sektoria tukeva toimintamme edistää innovaatioiden, investointien, sijoitusten ja liiketoimintakumppanuuksien toteutumista suomalaisten yritysten ja kehitysmaakumppaneiden kesken.

Toisekseen teemme investointisijoituksia. Tätä kohdennettua määrärahaa ohjataan sijoituskohteisiin, jotka edistävät vastuullista ja kestävää liiketoimintaa kehitysmaissa. Erityisen kiinnostavia ovat sijoitukset, jotka saavat liikkeelle laajemmin myös muita yksityisen sektorin sijoituksia. Tavoitteenamme on vahvistaa etenkin pienen ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Ne ovat suurin työllistäjä kehitysmaissa.

Sijoitusten valmisteluissa pyrimme lisäämään kotimaisten yritysten ja muiden toimijoiden osallistamista kehitysmaissa tehtäviin hankkeisiin. Suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyistä osaamista, jota voidaan hyödyntää kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Finanssisijoitukset voivat toimia alustana, joka avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kehittyvillä markkinoilla. Tästä on hyviä esimerkkejä Finnfundin tekemissä sijoituksissa. Investointisijoituksia tullaan kohdentamaan erityisesti tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin ja ilmastoratkaisuihin, maantieteellisenä painopisteenä Afrikka.

Suomalaiset yritykset ovat vihdoin pääsemässä mukaan kansainvälisiin hankintoihin. Suomeen on saatu kaksi YK-järjestöä, UNTIL eli YK:n innovaatiolaboratorio ja UNOPS eli YK:n projektipalveluiden toimisto. UNOPS avaa Helsinkiin vaikuttavuussijoittamisen toimistonsa. Sen toiminta keskittyy isoihin infrastruktuurihankkeisiin kolmella sektorilla, jotka ovat uusiutuva energia, edullinen asuminen ja terveys. Nämä järjestöt voivat jatkossa luoda merkittäviäkin liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa toimiville suomalaisille yrityksille.

Ilmastonmuutoksen edetessä vesialan mahdollisuudet esimerkiksi kiertotaloudessa kasvavat maailmanlaajuisesti. Suomen vesialan asiantuntijuus voi avata markkinoita laajempienkin vesialan kokonaisuuksien viennille. Hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi on maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriön tukema vesialan kansainvälistyminen.

Toinen hyvä esimerkkiala on opetusvienti. Suomalaisen osaamisen kysyntä ja kehitysmaiden liiketoimintatarpeet kohtaavat tällä alalla hyvin. Opetus on yksi Suomen kehityspolitiikan painotuksista. Sen vuoksi on luontevaa, että tuemme kehitysyhteistyön keinoin siirtymää kohti opetusalan kaupallista yhteistyötä.

3. Oikeusvaltion ja toimivien yhteiskuntien vahvistaminen
Keskitymme erityisesti laadukkaaseen koulutukseen, verotukseen ja yhteiskuntien kehitykseen sekä demokratia- ja oikeusvaltiotukeen.

Vaikka nykyään yhä useammat kehitysmaiden lapset pääsevät kouluun, ovat oppimistulokset monissa paikoissa hälyttävän alhaiset. Suomella olisi paljon annettavaa opetuksen laadun kehittämisessä. Toimivan demokratian ja hyvän hallinnon perusedellytys on koulutettu väestö. Tämän saavuttamiseksi lasten pitää päästä kouluun, opetuksen tasoa tulee parantaa ja opettajienkoulutusta kehittää. Vammaisten lasten kouluun pääsyllä on Suomen kehityspolitiikassa erityinen painotus. Olemmekin saaneet paljon aikaan kumppanimaissamme vammaisten lasten opetuksen kehittämisessä. Jatkossa toivon, että voimme selvittää/pohtia mahdollisuutta tehdä kehitystyötä myös varhais- ja perhekasvatuksen alueella.

Kehitysmaissakin maan omat verotulot ovat tärkein tapa rahoittaa kestävän kehityksen tavoitteita. Suomessa tiedämme varsin hyvin verotuksen tärkeyden. Kansainvälisen yhteistyön kautta voimme tukea myös kehitysmaita tässä asiassa.
oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen toimivat. Siksi olemme vahvistamassa Demo ry:n toimintaedellytyksiä ja oikeusvaltion tukemista kehitysmaissa.

4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat
Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjiksi monet kehitysyhteistyöllä tähän mennessä saavutetut tulokset. Ilmastorahoitusta kasvatetaan tällä hallituskaudella. Kansainvälisten ilmastorahoituksen kanavien lisäksi Suomella on vahvaa osaamista ilmaston kannalta keskeisillä alueilla. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät toimia ruokaturvan, veden, energian ja metsän osalta. Tätä kytköstä ilmastonmuutokseen on tarpeen vielä vahvistaa.

Lopuksi
Agenda2030-tavoitteet nostavat esiin kysymykset tulevatko tämän päivän 10-vuotiaat olemaan vuonna 2030 terveempiä ja tasa-arvoisempia kuin tulevaisuuden ikätoverinsa? Asuvatko he maapallolla, joka tarjoaa nykyistä paremmat olosuhteet sekä ihmisille että ympäristölle? Vastaukset näihin kysymyksiin määrittelevät suunnan, johon ihmiskuntamme tulevaisuus kulkee. Vastaukset luovat suuntaan myös Suomen kehityspolitiikalle.

Kuten todettu, kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa käsistä. Niiden saavuttaminen edellyttää uusia toimintatapoja, erityisesti yksityisen sektorin sitouttamista yhteistyöhön. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta Suomen resurssit ovat rajalliset. Siksi meidän kannattaa keskittää ne tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseen ja tehdä se nojaten Suomen aiempiin vahvuusalueisiin.