Suomen hankkeet Keski-Aasiassa tuottavat hyvää tulosta

Suomi on toteuttanut useita menestyksekkäitä kehitysyhteistyöhankkeita Keski-Aasiassa. Puhtaan veden saatavuutta ja vesistöjen laadun seurantaa on parannettu. Sääpalveluja on kehitetty ja jäätikkötutkimuksen avulla on tuettu Kirgisiaa ilmastonmuutokseen varautumisessa. Luonnonvarojen hallintaa vahvistamalla on edistetty paikallisväestön elinolojen suojelua.

Kuvassa vasemmalta: Nurlan Suerkulov, Bolot Otumbajev (Kirgisian Suomen suurlähettiläs), Maimo Henriksson (osastopäällikkö), Ulan Djusupov (osastopäällikkö), Päivi Peltokoski (yksikönpäällikkö), Ainura Tursunbajeva, Marianne Purojärvi

Suomen ja Kirgisian väliset poliittiset konsultaatiot järjestettiin Helsingissä 14. marraskuuta 2018. Keskustelujen aiheena olivat muiden kahdenvälisten asioiden ohella myös Suomen yhteistyökohteet alueella. Suomella on ollut ohjelmamuotoista kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Kirgisian kanssa vuodesta 2009 lähtien. Poliittisten konsultaatioiden yhteydessä oli tilaisuus käydä läpi hankkeiden tähänastisia tuloksia.

Osa kehitysyhteistyöhankkeista toteutetaan valtioiden laitosten välisenä yhteistyönä. Niitä Kirgisiassa toteuttavat suomalaisviranomaiset esittelivät katsaukset omiin hankkeisiinsa. Tilaisuudessa olivat mukana Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ilmatieteen laitos. Ne kaikki ovat toimineet menestyksekkäästi Keski-Aasiassa jo useita vuosia.

Suomen vesiohjelma, toteuttajana Suomen ympäristökeskus

Projektipäällikkö Ari Mäkelä Suomen ympäristökeskuksesta kertoi Suomen vesiohjelmasta, jossa on keskitytty elintärkeisiin globaaleihin kysymyksiin kuten puhtaan veden saatavuuteen ja turvallisen juomaveden tuotantoon sekä vesistöjen laadun seurantaan. Hankkeeseen on sisältynyt konkreettisia investointeja vesihuollon ja kasteluveden saatavuuden parantamiseksi. Hankkeen tuella on myös laadittu oppimateriaaleja koulujen käyttöön ja yli 3.000 kirgiisinuorta on suorittanut kursseja, joiden avulla he ovat kehittäneet käytännön viljelytaitojaan ja saaneet tietoa kestävästä vesien käytöstä.

Yhteistyön tuloksena Kirgisiaan pystytettyjen vesilaboratorioiden työskentely ja vesinäytteiden kerääminen täyttävät nyt kansainväliset standardit. Suomen vesiohjelma on tarjonnut kirgisialaisille uudenlaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla on kyetty esimerkiksi parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia saada kasteluvettä. Vesiohjelmassa kehitetyt menettelytavat ja työkalut ovat osoittautuneet niin tuloksekkaiksi, että ne ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa Keski-Aasian valtioissa.

Meteorologian alan yhteistyö, toteuttajana Ilmatieteen laitos

Suomalainen sääosaaminen ja teknologia auttavat Kirgisiaa sekä ilmastonmuutokseen varautumisessa että paikallisen sääpalvelun ja sen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Ryhmäpäällikkö Matti Eerikäinen Ilmatieteen laitokselta kertoi meteorologian alan yhteistyöstä, jota on Kirgisiassa toteutettu vuodesta 2014 alkaen.

Keski-Aasia on erittäin herkkä alue ilmastonmuutoksen ja sään kannalta. Paikallisen meteorologian alan laitoksen asiantuntijoiden tukeminen ja heidän osaamisensa kehittäminen onkin näytellyt tärkeää osaa Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa hankkeessa. Sääennustus- ja varoituspalvelujen kohentaminen on ollut hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Myös ilmanlaadun mittauspalveluita on parannettu, ja suomalaisasiantuntijoiden opastuksella Kirgisiassa on otettu käyttöön samankaltaisia mittauslaitteistoja kuin Suomessa. Laitteiden avulla tuotettu tieto on maksutta kaikkien kansalaisten saatavilla ja auttaa konkreettisesti esimerkiksi paikallisia maanviljelijöitä.

Myös jäätikkötutkimus on ollut keskeisessä roolissa laajojen jäätikköalueiden Kirgisiassa. Jäätikkömittauksia on kehitetty ja kirgisialaisten mittauskapasiteettia on vahvistettu. Tämä on tärkeää alueella, jossa jäätiköt sulavat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yhä kiihtyvään tahtiin.

Luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen, toteuttajana Geologian tutkimuskeskus

Geologian tutkimuskeskus on toteuttanut Kirgisiassa hanketta, jonka avulla on vahvistettu luonnonvarojen hallintaa alueella. GTK:n kansainvälisen viennin päällikkö Philipp Schmidt-Thomé kertoi hankkeen tärkeimmän tavoitteen olevan paikallisväestön elinolojen suojelu ja parantaminen. Luonto ja geologia eivät tunne valtioiden rajoja, jonka vuoksi luonnonvarojen hallintaan tähtäävää ohjelmaa on toteutettu samanaikaisesti myös naapurimaa Tadzhikistanissa. Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö onkin koettu merkittäväksi saavutukseksi useamman vuoden jatkuneessa geosektorihankkeessa. Hankkeen kautta on tuettu alueen valtioiden omien viranomaisten kykyä seurata ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ilmiöitä. Tällä tavoin on autettu heitä myös sopeutumaan ilmastonmuutoksesta mahdollisesti koituviin seuraamuksiin.

Hankkeen merkittävimpiä konkreettisia tuloksia Kirgisiassa on paikallisen geologisen tutkimuslaitoksen siirtäminen digitaaliseen nykyaikaan. Karttojen digitalisoinnin ansiosta Kirgisia pystyy hyödyntämään paremmin omia luonnonvarojaan kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.   

Kehitysyhteistyöhankkeiden kautta Suomi on käytännön tasolla edesauttanut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Kirgisiassa. Kirgisian ulkoministeriön edustajat kertoivat, että heidän näkökulmastaan suomalaishankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia. He kiittelivät erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä ja toivoivat jatkoa hyvin sujuneelle yhteistyölle.

Jäätikkötutkimus on keskeisessä roolissa laajojen jäätikköalueiden Kirgisiassa.