angle-left Kunniakonsulit ovat merkittävä apu ulkoasiainhallinnolle ja vienninedistämiselle

Kunniakonsulit ovat merkittävä apu ulkoasiainhallinnolle ja vienninedistämiselle

Kunniakonsulit ovat osa Suomen ulkomaanedustusta ja toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti ilman korvausta. Heitä yhdistää halu edistää Suomen etua ulkomailla sekä hyvä ymmärrys oman maansa yhteiskunnasta ja taloudesta.

Suomen kunniakonsulit Etelä-Kaukasiassa Tim Straight (Armenia), Eka Metreveli (Georgia) ja Faig Jabiyev (Azerbaidzhan) tekevät työtä vapaaehtoisesti suomalaisten hyväksi.

Suomen kunniakonsulit muodostavat laajan verkoston maailmalla yhdessä edustustojemme kanssa. Ulkoasiainneuvos Anne Huhtamäki laatii parhaillaan selvitystä alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläisen toimeksiannosta siitä, tulisiko kunniakonsuleiden koordinaatiota vahvistaa.

Selvittämistä riittää, sillä kunniakonsuleita on yli 400 noin 120:ssa maassa. He ovat osa Suomen ulkomaanedustusta ja toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti ilman korvausta. Kunniakonsulit ovat erilaisia taustaltaan ja painottavat eri asioita tehtävissään. Heitä kuitenkin yhdistää halu edistää Suomen etua ulkomailla sekä hyvä ymmärrys maansa yhteiskunnasta ja taloudesta. He ovat erinomainen tuki Team Finland- toiminnan vahvistamisessa.

Ulkoasiainneuvos Anne Huhtamäki toivoo edustustojen hyödyntävän kunniakonsuleiden verkostoja aktiivisesti

Suurimpana hyötynä kunniakonsulitoiminnassa on nähty kontaktien luominen, niin sanottu ovien avaaminen. Vienninedistämistä painotetaan toiminnassa yhä vahvemmin, minkä takia kokemusta liike-elämästä usein painotetaan uusien kunniakonsulien valintakriteerinä.

Kunniakonsuleiden tehtäviin kuuluvat suomalaisten avustaminen, kaupallis-taloudellisten suhteiden edistäminen ja maakuvatyö. Huhtamäen mukaan kunniakonsuleiden tehtävät konsuliasioissa ovat viime vuosina kuitenkin pitkään vähentyneet.

Ulkoministeriön hallintopalveluiden osasto pitää listaa kunniakonsuliverkostosta ja hoitaa nimitysprosessin ja mahdolliset toimikauden pidennykset. Kunniakonsuleiden valinnassa ja ohjauksessa on kuitenkin avainrooli edustustonpäälliköillä, joiden kautta myös mahdolliset kiinnostuneiden yhteydenotot ohjataan. Edustustojen nettisivut tarjoavat usein tietoa maassa toimivista kunniakonsuleista.   

Huhtamäki on selvitystä tehdessään löytänyt edustustoista monia erittäin hyviä käytäntöjä kunniakonsuleiden verkostojen hyödyntämiseksi. Hän toivoo, että edustustonpäälliköt jatkavat tiivistä yhteydenpitoa kunniakonsuleihin.

Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen pitää kunniakonsulitoimintaa erityisen tärkeänä alueellaan. Suomella ei ole lähetystöjä Etelä-Kaukasian maissa, ja Suomea edustaa kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa, avustaja ja sihteeri. Suurlähettilään toimisto on ulkoministeriössä Helsingissä. Vaikka suurlähettiläs matkustaa alueella paljon, kunniakonsuleiden apu on usein tarpeen. Armenian, Azerbaidzhanin ja Georgian kolme kunniakonsulia ovat tarjonneet monipuolista tukea aina kontaktien luomisesta tapahtumien järjestämiseen.

Myös Makkonen pitää kunniakonsuleiden roolia tärkeänä viennin- ja matkailunedistämisessä, sekä liiketoimintamahdollisuuksien esittelijöinä myös Suomen suuntaan. Makkonen näkee kunniakonsulit ”asiantuntijoiden asiantuntijoina”, joilla on näkemystä monien sektoreiden paikallisista toimijoista. Lisäksi kriisin sattuessa kunniakonsulit voivat toimia nopean tiedon välittäjinä Suomen suuntaan.

Makkonen pyrkii tapaamaan kunniakonsuleita jokaisella matkallaan. Samoin kuin Huhtamäki, hän korostaa vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen yhteydenpidon tärkeyttä. Makkosen mielestä on tärkeää tarjota kunniakonsuleille perehtymismatkoja myös Suomeen. Tästä esimerkkinä lokakuussa Helsingissä järjestettiin Etelä-Kaukasian kunniakonsuleille usean päivän mittainen vierailu, jossa yhteistyötä käsiteltiin laaja-alaisesti ja kunniakonsulit vierailivat heidän työtään tukevissa paikoissa. Kokous tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden kunniakonsuleille myös tutustua toisiinsa ja syventää keskinäistä koordinaatiotaan. Kattava ohjelma sai konsuleilta paljon kiitosta ja kokous pyritään järjestämään uudelleen lähivuosina.

Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen osallistui kunniakonsuleiden kanssa suomalaista koulujärjestelmää esittelevään tapaamiseen.