Kriisinhallinnan vaikuttavuus edellyttää tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä

Kriisinhallinnan vaikuttavuus edellyttää tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli neljännessä istunnossaan 12.11. Suomen kriisinhallintatoiminnan vaikuttavuutta sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohtia kriisinhallinnan näkökulmasta.

Osana komitean työtä julkaistiin valtioneuvoston Laurea-ammattikorkeakoululta tilaama selvitys kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioimisesta ja arviointikriteereistä. ”Operaatiokohtaisen vaikuttavuuden arvioimisessa haasteena ovat kansallisten tavoitteiden tarkentaminen sekä oikeiden kriteereiden ja mittareiden löytäminen”, toteaa selvityksen laatija Juha Pyykönen. Kun Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, toiminnan lähtökohtana on operaation mandaatin lisäksi Suomen kansalliset tavoitteet.

Komitea totesi Suomen ja kansainvälisten operaatioiden vaikuttavuuden keskeiseksi lähtökohdaksi eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisen. ”Koska toimijat ovat käytännössä riippuvaisia toisistaan, hyviä tuloksia saavutetaan vain tiiviillä yhteistyöllä ja toimivalla työnjaolla”, toteaa komitean puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. Tämä tavoite edellyttää jatkuvaa työtä sekä kansallisella, kansainvälisellä että operaatiotasolla.

Suomen kriisinhallintaosallistumisen suunnittelussa ja toimeenpanossa huomioidaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohdat. Sama tavoite näkyy myös kansainvälisellä ja EU-tasolla. Kriisinhallinta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisua, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Samalla myös kehitetään kansallisen puolustuksen kykyjä ja torjutaan Suomeen kohdistuvia uhkia, kuten terrorismia. Kuten valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, Suomi tarkastelee turvallisuutta laajasta näkökulmasta, jossa huomioidaan sotilaallisten uhkien, suurvaltojen välisen kilpailun ja hybridivaikuttamisen lisäksi globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, terveysuhkien, ihmisoikeusloukkausten, muuttoliikkeen, eriarvoisuuden lisääntymisen, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vaikutukset turvallisuuteen.

Siviili-sotilasyhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään sekä Suomessa että operaatiotasolla. Kansalliset rakenteemme ja osaavat, toisensa tuntevat toimijat mahdollistavat tuloksellisen yhteistyön myös kansainvälisessä kehyksessä.                                                                                                         

Toimikaudelle 6.3.2020-28.2.2021 asetetun komitean tehtävänä on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva Suomen kriisinhallinnan tavoitelinjaus.  Työn on määrä valmistua helmikuussa 2021.

Lisätietoja: komitean pääsihteeri, yksikön päällikkö Sari Rautio, puh. 0295 351 534