Kansalaisyhteiskunnan viestit tärkeä osa Suomen valmistautumista YK:n ihmisoikeusneuvoston syksyn istuntoon

Kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat syyskuun alussa Merikasarmille keskustelemaan ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 51. istunnossa. Ulkoministerin johdolla pidetyt kuulemistilaisuudet ihmisoikeusneuvoston istuntojen alla ovat kiinteä osa Suomen jäsenyyskauden valmistautumista.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen istuntoon kolmesti vuodessa. Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien osallistumista neuvoston työhön ja tekee yhteistyötä niiden kanssa. Ennen istuntoja ulkoministeriö kuulee ulkoministerin johdolla kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä Suomen painopisteistä ja tavoitteista.

Kuulemiset ovat olennainen osa Suomen valmistautumista. Syyskuun alussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 40 järjestöedustajaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari.

Ulkoministeri korosti johdonmukaisuutta keskeisissä ihmisoikeuskysymyksissä

Ulkoministeri Pekka Haavisto painotti kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyttä ja vapaan kansalaisyhteiskunnan äänen arvokkuutta. Hän kiitti kansalaisyhteiskunnan edustajia viime kuulemistilaisuudessa saaduista näkemyksistä muun muassa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Haavisto kertoi Suomen jäsenyyskauden toisesta istunnosta (13.6.–8.7.2022), jossa Suomi vaikutti naisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi. Vaikka konservatiivinen ajattelu dominoi enenevissä määrin keskustelua naisten ja tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta, Suomi jatkaa näiden oikeuksien puolustamista. LHBTI-henkilöitä käsittelevän asiantuntijan tehtävää onnistuttiin jatkamaan. Neuvosto antoi vahvan viestin Afganistanin naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanteen parantamisen puolesta.

Haavisto vetosi Valko-Venäjän poliittisten vankien vapauttamiseksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolesta pitämässään puheenvuorossa(Linkki toiselle verkkosivustolle). Suomi seisoo jatkossakin vahvasti Ukrainan tukena.

Haavisto kertoi, että tulevassa istunnossa Suomi osallistuu aktiivisesti useiden maatilanteiden käsittelyyn ja edistää sitoutumista alkuperäiskansojen oikeuksiin ja osallistumiseen globaalisti. Suomi saa myös itse palautetta, kun ikääntyvien henkilöiden oikeuksia käsittelevä asiantuntija Claudia Mahler antaa raporttinsa ja suosituksensa Suomen tilanteesta neuvostolle. Lisäksi suunnitteilla on Suomen sivutapahtuma intersukupuolisten asemasta yhteistyössä ILGA-järjestön kanssa.

Järjestöjen huolena haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet kriiseissä

Kansalaisjärjestöt nostivat esiin ihmisoikeustilanteen heikkenemisen eri maissa ja korostivat muun muassa alkuperäiskansojen, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, vammaisten henkilöiden sekä nuorten huomioimista. Kansalaisyhteiskunnan tilan ja ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksien kapeneminen maailmalla huolestuttavat.

Kansalaisjärjestöjen puheenvuoroissa korostui, miten Suomi voi auttaa hätään joutuneita eri kriisitilanteiden, kuten sotien ja konfliktien, nälkäkriisin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon heikentäessä ihmisoikeuksia. Suomen toivottiin jatkossakin vaikuttavan ihmisoikeusneuvostossa naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteeseen.

Ulkoministeri Haavisto kiitti kansalaisyhteiskunnan edustajia näkemyksistä ja muistutti, että tiivis näkemystenvaihto ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on ulkoministeriölle tärkeää. Vahva kansalaisyhteiskunta on Suomen vahvuus.

Jäsenyyskauden kolmannessa istunnossa esillä Suomelle tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä

Ihmisoikeusneuvoston 51. istunto kokoontuu 12.9.–7.10. Neuvotteluihin tuodaan päätöslauselmat useista maatilanteista, kuten Afganistanista, Burundista, Etiopiasta ja Sri Lankasta. Istunnossa käsiteltävistä temaattisista kysymyksistä Suomelle erityisen tärkeitä ovat alkuperäiskansojen oikeudet, oikeus veteen ja sanitaatioon, sananvapauteen liittyvät kysymykset, rasismin vastainen työ sekä ihmisoikeudet yritystoiminnassa.

Syksyn istunto on tämän vuoden viimeinen. Seuraava kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuus järjestetään keväällä 2023.