angle-left EU:n kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun työryhmät kokoontuvat Helsingissä

EU:n kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun työryhmät kokoontuvat Helsingissä

EU:n neuvoston kehitysyhteistyön (CODEV) sekä humanitaarisen ja ruoka-avun (COHAFA) työryhmät kokoontuvat Finlandia-talossa 15.-16. heinäkuuta. Työryhmien epävirallinen yhteiskokous liittyy EU:n neuvoston Suomen puheenjohtajakauteen.

Kokouksen ajankohta heti puheenjohtajakauden alussa antaa hyvän pohjan Suomen työlle, sanovat kokousta valmistelleet kehityspolitiikan yksikönpäällikkö Katja Ahlfors ja humanitaarisen avun yksikönpäällikkö Claus Lindroos ulkoministeriöstä.

Etiopiassa vuonna 2018 etnistä väkivaltaa paenneet ihmiset saivat EU:n avun ansiosta käyttöönsä puhdasta vettä, vessoja ja telttoja. Kuva: Anouk Delafortrie/EU

Työryhmien tapaamisen yhtenä aiheena on kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhan tukemisen yhteensovittaminen ja jatkumo. Kehityspolitiikan termein puhutaan nexuksesta.

”Kyse on siitä, miten EU voi paremmin tukea kehitystä ja vahvistaa rauhaa, jotta humanitaarisen avun tarvetta ei syntyisi ja että sen tarve ei pitkittyisi”, selventää Claus Lindroos, joka toimii humanitaarisen avun työryhmän puheenjohtajana.

Toisena aiheena tapaamisessa on vesi ja sen merkitys rauhalle. Ilmastonmuutoksen myötä konfliktit liittyvät yhä useammin vesivarojen hallintaan. Suomella on paljon osaamista - ja siten annettavaa - veteen liittyen.

Maantieteellisesti Finlandia-talossa pidettävä kokous keskittyy Afrikan sarven tilanteeseen.

Syventymistä, keskustelua ja oppia

Epävirallinen työryhmäkokous eroaa virallisesta kokouksesta siinä, että osallistujia eivät sido jäsenmaiden viralliset kannat. Myöskään sitovia päätöksiä epävirallisista kokouksista ei tule.

Tämä antaa mahdollisuuden keskustella avoimesti eri kysymyksistä ja syventyä valittuihin teemoihin.

Tärkeää on myös se, että osanottajat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa, sillä virallisten kokousten asialista on niin tiukka, että keskustelulle ja vuorovaikutukselle jää vähän aikaa. Puheenjohtajan tehtävässä onnistumista edesauttaa, kun tuntee osallistujat.

Ryhmillä on tiedossa myös omaa ohjelmaa. Kehitysyhteistyöryhmä tekee tutustumiskäynnin Espoossa sijaitsevaan YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorioon UNTILiin.

Humanitaarisen avun työryhmä puolestaan kokoontuu käsittelemään kriisin määritelmää, koska se, miten kriisi määritellään, vaikuttaa humanitaarisen avun suunnitteluun ja rahoitukseen. Osallistujat pääsevät harjoituksessa ratkomaan kuvitteellisen kriisin hoitamiseen liittyviä rahoituskysymyksiä.

Suomen tavoitteet puolivuotiskaudella?

Puheenjohtamaan tehtävänä on hoitaa työnsä tehokkaasti ja tuloksellisesti, jotta EU:n neuvostossa saadaan hyviä päätöksiä aikaan. Mitä asioita Suomi aikoo puheenjohtajana pitää esillä EU:n kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ajatellen?

EU myönsi humanitaarista apua tulvista kärsiville alueille Keniassa keväällä 2018. Kenian Punainen risti ja Action Against Hunger järjestivät EU:n avulla alueelle suojia, vettä ja terveydenhoitoa. Kuva: Anouk Delafortrie/EU

Kehitysyhteistyössä tavoitteita on neljä: ilmastonmuutokseen liittyvä työ, tasa-arvo sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys, tasavertainen kumppanuus Afrikan kanssa ja neljäntenä hyvä opetus ja koulutus, joissa Suomella on paljon annettavaa.

Humanitaarisessa avussa tavoitteet ovat: humanitaarisen oikeuden tukeminen ja edistäminen, humanitaarisen avun rahoitus avuntarpeen kasvaessa, haavoittuvien ryhmien kuten vammaisten ja naisten huomioiminen kriiseissä sekä neljäntenä ilmastonmuutoksen tuomat säiden ääri-ilmiöt ja niihin varautuminen.

EU:n tulevan budjettikauden ja siihen liittyvän ulkosuhderahoituksen valmistelussa Suomella on vaikuttamisen paikka. Samoin on neuvoteltassa puitesopimuksesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa esimerkiksi tulevista kaupallisista suhteista.

”EU:n kesäkuussa hyväksytyn viisivuotisstrategian jalkauttaminen on sekin tärkeä mahdollisuus Suomelle vaikuttaa EU:n tulevaan toimintaan”, muistuttaa Katja Ahlfors.

 

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

 

Työryhmät valmistelevat EU:n neuvoston kokouksia

EU:n neuvoston työtä avustavia virkamiestyöryhmiä ja komiteoita on yli 150. EU-puheenjohtajakaudella Suomi hoitaa lähes kaikki neuvostojen ja erilaisten työryhmien puheenjohtajuudet. Poikkeuksena on ulkosuhteet, joista vastaa EU:n korkea edustaja apunaan Euroopan ulkosuhdehallinto.

Vaikka EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja vastaa myös kehitysyhteistyöstä, työryhmien kohdalla puheenjohtajuus on kuitenkin kiertävällä puheenjohtajamaalla. Ulkoministeriön virkahenkilöiden johdettavina on noin 30 työryhmää.

Työryhmät kokoontuvat säännöllisesti Brysselissä. Kehitysyhteistyön työryhmä CODEV kokoontuu 1-2 kertaa viikossa. Humanitaarisen ja elintarvikeavun työryhmä COHAFA kokoontuu noin kerran kuussa. Kokouksiin osallistuvat joko Helsingissä tai Suomen EU-edustustossa Brysselissä työskentelevät virkahenkilöt.