EU:n kehityspolitiikka näytti ketteryytensä Namibiassa koronakeväänä

EU:n kehityspolitiikka näytti ketteryytensä Namibiassa koronakeväänä

Euroopan unioni – yhdessä jäsenmaidensa kanssa – on maailman suurin julkisen kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n kehitysyhteistyöstä kertovan juttusarjan toisessa osassa EU-edustuston päällikkö Sinikka Antila kertoo EU:n toiminnasta Namibiassa.

Sinikka Antila
Sinikka Antila kannustaa suomalaisia hakemaan EU-tehtäviin. ”Suomalaisilla on hyvä pohja EU-uralle, sillä meillä osaamista hyvästä hallinnosta ja johtamistavoista.”

Suomi ja Namibia juhlistavat kuluvana vuonna 150-vuotiasta kumppanuussuhdettaan. Maiden välisen ystävyyden lasketaan alkaneen 1870, kun ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle. Suhde tiivistyi entisestään Namibian itsenäistymisen jälkeen 1990, jolloin Namibiasta tuli yksi Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista.

Vaikka Suomen ja Namibian kehitysyhteistyö päättyi vuonna 2007, on Suomi EU-jäsenmaana edelleen Namibian kehityksen tukena.

EU aloitti oman kehitysyhteistyönsä Namibiassa 30 vuotta sitten. Vuosien varrella unioni on muun muassa antanut Namibialle budjettitukea, kehittänyt maan koulutus- ja vesisektoreita sekä ollut mukana infrastruktuurin rakentamisessa.

Vauraus jakautuu epätasaisesti

Namibia on vaurastunut itsenäisyyden alkuvuosistaan, mutta on yhä haavoittuvainen etenkin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja varallisuuserojen kasvun vuoksi, sanoo Namibian EU-suurlähettiläs Sinikka Antila.

”Tänä vuonna Namibiassa on satanut ensimmäistä kertaa kunnolla kolmeen, neljään vuoteen, ja nyt jännitetään, alkaako sadekausi normaalisti ensi vuoden alussa. Namibia on autiomaata, joten ilmastonmuutos on täällä kohtalonkysymys. Vaikea haaste on myös epätasa-arvo: kahden ja puolen miljoonan asukkaan kansasta 300 000–800 000 ihmistä asuu hökkelikylissä vailla vessoja ja vesihuoltoa, ja tuloerot maassa ovat valtavat.”

autiomaa kukkii namibiassa
Autiomaa kukkii.  Namibia on suurelta osin autiomaata, ja ilmastonmuutos on lisännyt kuivuutta entisestään. Kuva: Suomen Namibian-suurlähetystö

Näihin ongelmiin myös EU pyrkii kehitysavullaan vastaamaan. Meneillään olevalla, vuonna 2014 alkaneella rahoituskaudella EU on suunnannut Namibian opetussektorille antamaansa budjettitukea etenkin varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja ammattikoulutukseen. Niiden kautta vahvistetaan lasten oppimisvalmiuksia ja nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Maatalouden osalta EU:n tuki keskittyy karjatalouden kehittämiseen Namibian pohjoisilla yhteisöalueilla, joissa suurin osa kansasta asuu. Kun pihvilihaa saadaan myös jalostustuotteiksi ja vientiin, alueelle syntyy työpaikkoja ja köyhyys vähenee.

Lisäksi EU tuemme ilmastomuutokseen liittyviä hankkeita ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.

”Naisiin kohdistuva väkivalta on Namibian suurin ihmisoikeusongelma. Joka päivä uutisissa kerrotaan, miten aviomiehet, sukulaiset tai poikaystävät ovat tappaneet ja raiskanneet naisia. Tämän vuoksi väkivallan kitkeminen sisällytetään EU:n kehitysyhteistyössä jo lastentarhaopetukseen”, Antila sanoo.

Yksityisen sektorin kehitystoimijoille olisi tilausta

Varsinaista lahja-apua Namibia saa enää vähän: EU:n jäsenmaista vain Saksa tekee maassa varsinaista kehitysyhteistyötä. EU:n mittakaavassa myös sen oma Namibialle suuntaama tuki on melko pientä. Tämän vuoden lopussa päättyvällä seitsenvuotisella rahoituskaudella Namibian kehitysyhteistyöbudjetti on 78 miljoonaa euroa.

windhoek
Vaikka Namibia on viime vuosikymmeninä vaurastunut, se on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Kuva Windhoekin keskustasta. Kuva: Suomen Namibian-suurlähetystö

Seuraava, vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen ohjelma jatkaa nykyistä ja tulee keskittymään vihreään kasvuun, uusiutuvaan energiaan, työpaikkojen luomiseen ja koulutukseen. Tietoa ohjelman budjetista vielä odotetaan.

Koska Namibia lukeutuu ylemmän keskitulotason maihin, lahjamuotoisen avun määrä ei Antilan mukaan tule ainakaan kasvamaan nykyisestä.

”Siksi olisi äärettömän tärkeä saada kaikki EU:n rahoitusinstrumentit käyttöön, jotta saamme yhdessä aikaan jykevän Team Europe –aloitteen mukaisen paketin ja sitä kautta vaikuttavuutta”, Antila sanoo.

”Kehitysrahoittajien rooli on keskeinen. Vaikka Suomella ei ole Namibiassa omaa maaohjelmaa, meillä on sellaisia yksityisen liikekumppanuusinstrumentteja ja kansalaisjärjestötukea, jotka sopisivat hyvin Namibiaan, missä Suomi tunnetaan jo valmiiksi.”

Nopeaa reagointia pandemian alkaessa

Maailman suurimpana julkisen kehitysyhteistyön rahoittajana EU:n toiminta on usein hitaampaa kuin vaikkapa Suomen oma kehityspolitiikka. Toisaalta se, että kaikkien linjausten takana seisoo 27 jäsenmaata, tuo byrokratian lisäksi vahvuuksia.

”Meitä kunnioitetaan, sillä edustamme niin laajaa yhteisöä”, Sinikka Antila sanoo.

Koronakevät 2020 kuitenkin näytti, että tarvittaessa EU:lta löytyy ketteryyttä. Jo toukokuun alussa EU pystyi myöntämään Namibian opetussektorille 8,4 miljoonaa euroa lisää budjettitukea. Sen avulla EU yhdessä Unicefin kanssa järjesti hökkelikylissä asuville lapsille opetusmateriaaleja. Niiden ansiosta sähköttömissä kodeissa asuvat lapset pystyivät jatkamaan opiskelua koulujen ollessa suljettuina, vaikka virtuaalinen etäopetus ei tavoittanut heitä.

Valtiovarainministeri myös pyysi apua Namibian kasvaneen velkataakan hallitsemiseen, joten lisätuesta palkattiin ministeriöön asiantuntija hoitamaan tehtävää.

”Lisäksi jäsenmaat antoivat suoraa tukea, ja EU:n humanitaarisen avun toimisto ECHO pystyi antamaan ruoka-apua ja siihen liittyvää tukea yli kahdella miljoonalla eurolla. Namibia on ollut näistä todella kiitollinen.”

Kuka ja mikä tehtävä?

Sinikka Antila, EU-edustuston päällikkö Namibiassa, aloittanut tehtävässä syksyllä 2019.

Työ käytännössä: Kaikki päällikön tehtävät hallinnosta ja henkilöstöhallinnosta edustuston työn seurantaan sekä vierailut, kokoukset ja tapaamiset. Keskeistä työssä on verkostoituminen sekä yhteydenpito esimerkiksi viranomaisiin, EU-maiden suurlähettiläisiin, järjestöihin ja muihin kumppaneihin. Työssä täytyy myös jatkuvasti seurata EU:n toimintaa koko maailmassa, sillä EU:n edustajan täytyy tuntea ne hyvin ja pystyä kertomaan EU:n linjauksista.

EU-tehtävää edeltänyt työ: Ulkoministeriössä vuodesta 1985 eri tehtävissä, muun muassa suurlähettiläänä Sambiassa 20072011, Tansaniassa 201115 sekä kauppa ja kehitys –suurlähettiläänä Helsingissä 20152019. Ensikosketus Afrikkaan YK:n apulaisasiantuntijana Norsunluurannikolla 19881991.

Mikä sai kehitysyhteistyön pariin: Kiinnostus kansainvälisiin asioihin. Jo opiskeluaikana Antila toimi Hämäläis-osakunnan kansainvälisten asioiden sihteerinä.

Sarjan ensimmäinen osa: Näköalapaikalla Euroopan komissiossa: Team Europe vahvistaa EU:n johtajuutta kehitysyhteistyössä(avautuu uuteen ikkunaan)