Arktinen yhteistyö luo malleja kestävälle kehitykselle

YK:n vuosittaisessa Agenda 2030 -seurantakokouksessa Suomi nostaa valokeilaan arktisen alueen yhteistyön. Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin sosiaalisiin, taloudellisiin kuin ympäristökysymyksiin.

Arktisen alueen luonto ja yhteisöt ovat nopean muutoksen kourissa johtuen ilmastonmuutoksesta ja globalisaatiosta – ilmiöistä, joiden juuret ovat maantieteellisesti aivan muualla kuin napa-alueilla. Samalla se, mitä tapahtuu arktisen alueen luonnolle ja jäätiköille vaikuttaa oleellisesti koko maapallon tulevaisuuteen.

Parhaillaan käynnissä olevassa Agenda 2030 -seurantafoorumissa Suomi korostaa alueen merkitystä sivutapahtumassa, jonka aiheena ovat maapallon pohjoisen ja etelän nopeutuva ilmastoriippuvuus sekä Arktisen neuvoston 20 vuotta jatkunut työ kestävän kehityksen hyväksi. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajuusmaana 2017–2019.

Yhteistyötä neuvostossa tekevät valtiot, alkuperäiskansat ja tarkkailijajärjestöt. Ympäristökysymysten rinnalla esiin nousevat muun muassa eri kielten asema ja kohtalo, sosiaaliset kysymykset, yhteisöjen varautuminen kriiseihin ja taloudelliset yhteistyömahdollisuudet.

”Kestävän talouden ja ympäristön yhdistäminen on erityisen kova haaste juuri maapallon herkillä arktisilla alueilla. Samalla kestävät innovaatiot voivat olla yrityksille ja kuluttajille myös taloudellinen ja sosiaalinen mahdollisuus. Onnistuneet ja eriarvoisuutta tasaavat ratkaisut arktisella alueella voisivat toimia kestävän kehityksen mallina myös muualla maailmassa”, sanoo Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän (SDWG) suomalainen puheenjohtaja Pekka Shemeikka.

Sivutapahtuma järjestetään Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Siihen osallistuu myös muita arktisia valtioita ja alkuperäiskansoja, mukaan lukien saamelaisneuvosto.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan Suomi on painottanut koulutusta, meteorologiaa, ympäristönsuojelua ja viestintäyhteyksiä. Niiden edistämiseksi tehdään yhteistyötä muun muassa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n, Maailman merenkulkujärjestön IMO:n sekä YK:n ympäristöohjelma UNEP:in kanssa.


Lisätietoa sivutapahtumasta Arktisen neuvoston sivulla.(Linkki toiselle web-sivustolle.)