Islamin oppeja reformoidaan Turkissa
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 19/2008.
Ovatko naiset vähempiarvoisia kuin miehet? Kuka saa nimittää rukousjohtajat moskeijoihin? Kenellä on oikeus antaa fatwoja, uskonnollisia päätöksiä ja tuomioita? Mikä olisi muslimimaailman näkemys ilmastonmuutoksen hallinnasta?
Tällaisia kysymyksiä pohditaan nyt Turkissa harvinaislaatuisessa työryhmässä. Sen asetti hiljattain Turkin hallitus miettimään laajasti ja syvällisesti islamin oppien sisältöä nykyajan valossa. Mietintö valmistunee jo tänä vuonna.
Islamin oppisisältöhän on pääosiltaan yli tuhat vuotta vanhaa. Se perustuu tietenkin muslimien pyhään kirjaan Koraaniin, mutta myös haditheihin, kertomuksiin profeetta Muhammedin esimerkillisestä elämästä ja neuvoistaan aikalaisille.
Oppisisällön uudistamisen, ainakin sen uudenlaisen tulkinnan tarve on ilmeinen niin Turkissa kuin muualla muslimimaailmassa. Turkin hallitus kutsui pioneeriluontoiseen työryhmään parhaita asiantuntijoita Ankaran yliopiston teologisesta tiedekunnasta ja edustajia uskontoasiain hallinnosta pohtimaan islamin reformoimisen tarvetta ja uudistusten sisältöä.
Islamin maailmassa kyse on merkittävästä tapahtumasta. Turkin työryhmän työtä seurataan tarkasti nyt Marokosta Indonesiaan ja Kosovosta Nigeriaan asti, jopa Suomen islamilaisissa piireissä. Työryhmän päätösmietintö asetetaan monin paikoin suurennuslasin alle ja monenlaisia reaktioita on odotettavissa.
Miksihän Turkin hallitus tarttui tällaiseen teologisesti vaikeaan ja poliittisesti herkkään aiheeseen näinä aikoina? Taustalla lienee syitä, jotka liittyvät toisaalta Turkin nykyaikaistamiseen, toisaalta islamin reformointitarpeeseen yleensä.
Turkissa on erikoislaatuinen hallitustilanne. Perustuslaissa säädettyä maallista valtiovaltaa käyttää nyt uskontopohjainen, islamtaustainen AK-puolue. Se sai viime parlamenttivaaleissa selvän voiton. Jopa tasavallan presidentiksi valittiin uudessa parlamentissa AK-puolueen ehdokas.
Turkin entiselle valtaeliitille tällainen vallansiirtymä on ollut vaikeasti sulateltava asia. Valtionsyyttäjä ei ole sulanut sille ollenkaan, vaan nosti hiljattain syytteen AK-puoluetta vastaan perustuslain rikkomuksista hallitustoimissa.
Asettamalla islamin reformityöryhmän hallituspuolueen tarkoituksena on osoittaa, että ainakin Turkissa maltillinen, uudistuva islam on sopiva ja käyttökelpoinen poliittinen voima johtamaan jopa suurta, maallista valtiota.
Tämä on merkittävä viesti niin islamilaisen idän kuin kristityn lännen suuntaan. Tällä suunnalla Turkin tavoitteena on yhä päästä Euroopan unionin täysjäseneksi. Turkissa tiedetään, että monet lännessä pitävät islamia mörkönä ja esteenä EU-jäsenyydelle. Tuota mörköä yritetään nyt kaunistaa, sisältä ja päältä.
Turkin hallituksen toisena tavoitteena on pitää uskontoasiat riittävän lujasti hallinnassaan. Siellä hallitus säätelee moskeijatoimintaa toimiluvin ja nimittää viralliset rukousjohtajat, imaamit. Uskonoppineet ovat kuitenkin perinteisesti määränneet islamin sisällöstä ja sen tulkinnasta.
Nyt Turkin hallitus haluaa vaikuttaa myös uskonopin sisältöön, väitetään. Muuallakin islamin maailmassa hallituksilla on ollut samanlaista pyrkimystä, mutta huonoin tuloksin kuten Egyptissä. Tämä ei näytä pelottavan Turkin nykyhallitusta, jonka rohkealle aloitteelle toivotamme täältä lännestä onnea ja menestystä.