Väestö- ja kehityskonferenssin juhlakokous hakee pontta tasa-arvolupausten täyttämiseen
Edistys seksuaali- ja lisääntymisterveydessä ja -oikeuksissa on yhä hidasta 25 vuotta Kairon uraauurtavan toimintaohjelman jälkeen.
Kenian Nairobissa lukuisat maailman johtajat ja kehitysyhteistyöstä vastaavat ministerit ovat parhaillaan koolla pohtimassa, kuinka edistää ja turvata naisten oikeus päättää itse kehostaan ja lapsiluvustaan. ICPD25-konferenssi 12.–14.11. juhlistaa vuoden 1994 syyskuussa Kairossa järjestettyä YK:n väestö- ja kehityskonferenssia, joka merkitsi käännekohtaa maailmanlaajuisessa yhteistyössä naisten lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolesta.
Kairon toimintaohjelman tavoitteisiin kuuluivat perhesuunnittelu- ja ehkäisypalveluiden yhdenvertainen saatavuus, turvalliset raskaudet ja synnytykset, turvalliset ja lailliset abortit, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito sekä haitallisten käytäntöjen kuten sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettaminen.
Kyseessä oli merkittävä askel kohti naisten ja tyttöjen asemaa parantavia oikeuksia. Niiden toteutuminen ei kuitenkaan ole edennyt toivotusti. Vaikka edistystä on joillain alueilla tapahtunut, se on ollut hidasta ja epätasaista.
”Kolmisenkymmentä vuotta sitten Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa naisista vain 13 prosenttia käytti ehkäisyä, nyt luku on noin 30 prosenttia. Maailmassa on yhä yli 200 miljoonaa naista, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää ehkäisyä. Raskaudesta tai synnytyksestä johtuviin komplikaatioihin kuolee päivittäin yli 800 naista”, kertoo ulkoministeriön neuvonantaja Gisela Blumenthal.
Vuosittain todetuista 404 000 äitiyskuolemasta yli puolet tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kolmannes eteläisessä Aasiassa. Eri puolilla maailmaa yli 200 miljoonaa naista on joutunut kokemaan sukuelinten silpomisen, pääasiassa Lähi-idässä ja Afrikassa, ja joka vuosi kolme miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua toimenpiteen uhriksi. Noin 47 000 naista ja tyttöä kuolee vuosittain vaarallisten aborttien seurauksena.
Pohjoismaat paikanneet rahoitusleikkauksia
Viime vuosina seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat olleet kiistan aiheena kansainvälisissä neuvotteluissa, ja esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPAn saama rahoitus on laskenut. Vajetta ovat paikanneet muun muassa Pohjoismaat, joilla on ollut vahva rooli seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolustajina.
”Naisten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on enemmän kuin yksittäinen tavoite; se on edellytys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Me Pohjoismaat – Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi – tuemme edelleen voimakkaasti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, niin poliittisesti kuin taloudellisestikin”, toteavat kehitysministerit yhteisessä, Nairobin kokouksen alla julkaistussa puheenvuorossaan.
Myös Suomi on tukenut Kenian, Tanskan ja UNFPAn isännöimää konferenssia ja kuuluu UNFPAn merkittäviin rahoittajiin. YK-järjestöjen lisäksi Suomi edistää tavoitteita myös kahdenvälisessä kehitysyhteistyössään: esimerkiksi vuosina 2015–2017 Suomen rahoittamissa hankkeissa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita käytti 1,5 miljoonaa naista ja tyttöä.