Uusia mahdollisuuksia Nokialle?
Professori Kari Liuhto ehdottaa modernisaatiokumppanuutta Suomen ja Venäjän välille. Tämä voisi hänen mukaansa tarjota kokonaan uusia mahdollisuuksia Nokialle ja sen suomalaisille työntekijöille nykytilanteessa. Samalla EU:n ja Venäjän välinen innovaatiokeskus olisi järkevää perustaa Suomeen.
Tarvitseeko Suomi mauismia?
Viime joulukuussa pääministeri Vladimir Putin kutsui eturivin talousajattelijoita laatimaan Venäjän hallitukselle policy-suosituksia maan strategisiksi suuntaviivoiksi vuoteen 2020 asti. Venäjän presidentin alaisuudessa toimivan akatemian rehtori Vladimir Mau ja Venäjän johtavan kauppakorkeakoulun rehtori Jaroslav Kuzminov asetettiin perustettujen 21 työryhmän johtoon. Ehkä hieman pilke silmäkulmassa Putin totesi, että Venäjällä on syntymässä uusi talouskoulukunta – mauismi.
Tiivistettynä mauismi tarkoittaa sitä, että modernisaation keinoin lisätään kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä.
Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Valeri Shlyamin nostaa tuoreessa kolumnissaan Baltic Rim Economies -katsauksessa esiin Suomen ja Venäjän modernisaatiokumppanuusjulistuksen, josta tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Venäjän presidentti Dmitry Medvedev keskustelivat viime vuoden marraskuussa. Julistus tarjoaisi poliittisen sateenvarjon korkean teknologian yhteistyölle maittemme välillä. Julistus voisi elävöittää innovaatioalan yhteistyötämme, jota on harjoitettu aktiivisemmin jo muutaman vuoden ajan.
Suomen syytä tarttua tilaisuuteen
Esimerkkeinä Suomen ja Venäjän välisestä innovaatioyhteistyöstä voidaan mainita Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja venäläisen Rusnanon nanoteknologian yhteistyösopimus, Nokian osallistuminen Venäjän johtavan tiedepuiston Skolkovon toimintaan, TEKES:in yhteistyö venäläisen FASIE-rahaston kanssa, Suomen Akatemian kolmivuotinen Venäjä-innovaatiotutkimusohjelma, FinNoden ja Technopoliksen yrityspuistot Pietarissa, vuoden 2011 toukokuussa toistamiseen järjestettävä EU-Russia Innovation Forum Lappeenrannassa sekä suomalaiskaupunkien teknologiakeskusten ja yliopistojen moninaiset ja monilukuiset yhteistyösopimukset venäläisten vastinpariensa kanssa.
Modernisaatio on tärkeässä asemassa Venäjän ylimmän johdon agendalla. Sekä Venäjän presidentin että pääministerin alaisuudessa toimii oma modernisaatiokomissio. Vastaavasti Suomessa Nokia tulee mitä ilmeisimmin irtisanomaan vähintään satoja huipputason IT-osaajia. Nykytilanteessa ehdottaisin modernisaatiokumppanuutta, jossa pyrittäisi avoimin mielin kartoittamaan, mitä Venäjän modernisaatio tarjoaa Suomelle ja erityisesti Nokialle.
Innovaatiokeskus Suomeen ?
Kahdenvälistä yhteistyötä kunnianhimoisempaa olisi perustaa EU:n ja Venäjän välinen innovaatiokeskus Suomeen. EU:n ja Venäjän rahoittama innovaatiokeskus sopisi mainiosti EU:n ja Venäjän väliseen modernisaatiokumppanuuteen. Suomi olisi luonnollinen sijoituspaikka tällaiselle innovaatiokeskukselle, sillä kansantuotteeseen suhteutetut panostuksemme tuotekehittelyyn ovat EU:n korkeimpia ja yhteistyömme Venäjän kanssa on EU:n aktiivisinta. Myös maantieteelliset tekijät ja Nokian nykytila puoltaisivat innovaatiokeskuksen sijoittamista maahamme.
Keskuksen perustaminen ottaa aikansa ja on EU:n päätöksenteon takana. Koska emme voi jäädä tuleen makaamaan, ehdotan, että SITRA yhteistyössä venäläisen vastinparinsa kanssa rakentaisi Suomi–Venäjä-innovaatiokumppanuusohjelman, johon kutsuttaisiin mukaan valtionhallinnon, yritysten ja tiedemaailman edustajia molemmista maista. Ohjelman päätavoitteena olisi luoda strategisia suuntaviivoja maittemme väliselle innovaatioyhteistyölle. Vastaavasti FinNoden markkinointibudjettia tulisi kasvattaa, jotta se tulisi nykyistä tunnetummaksi toimijaksi molemmin puolin rajaa.
Suomen Akatemian ja Russian Foundation for Humanitiesin välinen kolmivuotinen innovaatio-tutkimusohjelma päättyi vuonna 2009. Olisi erittäin tärkeää, että innovaatiotutkimusohjelma toteutettaisiin uudelleen, paremmin rahoitettuna ja pidempikestoisena. Tutkimusohjelma olisi syytä fokusoida venäläisten innovaatioiden kansainvälistämiseen ja suomalaisten yritysten rooliin tässä prosessissa.
Lisäksi Euroopan unionin European Neighbourhood Policy Instrument (ENPI CBC) tulisi valjastaa innovaatioyhteistyön tukemiseen koko Suomen alueella. Tämän rahoitusinstrumentin toinen päätavoite on ”vastaaminen yhteisiin haasteisiin”. Suomen johtavat yliopistot ja tutkimuslaitokset niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussa on rajattu rahoituksen ulkopuolelle. Venäjän puolella tukikelpoisten alueiden pinta-ala on kaksi kertaa maamme suuruinen, ja kaukaisimmat alueet sijaitsevat yli 1 000 kilometrin päästä rajasta. Lisäksi haluan painottaa, että tällä hetkellä ENPI-tukikelpoisten yliopistojemme ja tutkimuslaitostemme voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä vastaamaan edes Pietarin tarjoa-miin mahdollisuuksiin.
"Vain tahroja paperilla..."?
Jos ENPI-rahoitusta ei voida tulevaisuudessa käyttää myös Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, pelkään pahoin, että modernisaatiokumppanuusjulistuksen arvo tulee jäämään vähäiseksi. Eppu Normaalin lyriikkaa siteeraten: ”Vain tahroja paperilla, älä siis suutu, ei niistä asiat miksikään muutu. Ei se, että meillä oli retkemme, eikä se, että meillä oli hetkemme … Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää... ” .
Myös Suomi tarvitsee mauismia eli realismiin, edistykseen ja koko Suomen etuun perustuvaa Venäjä-politiikkaa. Nyt pitää toimia, sillä pelätä ehdimme myöhemmin, vaikka kansainvälisen teollisuusvakoilun uhat tunnetaankin.
Kari Liuhto
Professori, johtaja Pan-Eurooppa Instituutti
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu