Uskonnonvapaus koskettaa myös maallistuneita eurooppalaisia

Kysymys siitä, mainitaanko jumala Euroopan unionin uudessa perustuslaissa, on viime aikoina herättänyt kiivasta kädenvääntöä Euroopan konventissa. Perustuslain esipuheeseen halutaan kirjata viittaus Euroopan uskonnollisen perimään, ja tätä kautta halutaan Jumala mainittavaksi EU:n perustuslaissa. - Emme voi väittää, etteikö eurooppalaisilla olisi yhteistä hengellistä perintöä. Tämän seikan on ilmettävä myös uudessa perustuslaissa jossain muodossa, Romani Prodin poliittinen neuvonantaja Michael Weninger totesi Suomen-vierailullaan.

Michael Weninger totesi pitämässään tiedotustilaisuudessa 21. maaliskuuta, että uskonnollinen vapaus tulee ymmärtää laajasti. Tällä Weninger tarkoitti sitä, että myös ei-uskonnollisten vakaumusta tulee kunnioittaa. Myös eurooppalainen identiteetti tulee ymmärtää niin laajasti, että jokainen Euroopassa asuva tuntee olonsa kotoisaksi. Weninger vastaa työssään yhteyksistä uskonnollisiin yhteisöihin ja kirkkoihin sekä Turkkiin, Balkaniin ja niihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin, jotka eivät ole hakijamaita. Suomen vierailullaan Weninger esitelmöi uskonnonvapaudesta ja sen tulevaisuudesta Euroopassa Suomen ekumeenisen neuvoston kokouksessa. Lisäksi Weninger tapasi eri uskonnollisia yhteisöjä ja keskusteli tulevaisuuskonventin työstä ja islam-kysymyksistä ulkoministeriön ja opetusministeriön virkamiesten kanssa.

Kysymys siitä, mainitaanko jumala Euroopan unionin uudessa perustuslaissa, on viime aikoina herättänyt kiivasta kädenvääntöä Euroopan konventissa. Perustuslain esipuheeseen halutaan kirjata viittaus Euroopan uskonnollisen perimään, ja tätä kautta halutaan jumala mainittavaksi EU:n perustuslaissa. - Emme voi väittää, etteikö eurooppalaisilla olisi yhteistä hengellistä perintöä. Tämän seikan on ilmettävä myös uudessa perustuslaissa jossain muodossa, Weninger totesi.

Weninger mainitsi, että vaikka 95 % eurooppalaisista tunnustaa jotakin uskontoa, on otettava huomioon myös ateistit ja nihilistit. Siksi onkin mietittävä tarkkaan, mihin sanamuotoon maininta yhteisestä hengellisestä perinnöstä laaditaan. Maininnan tulee olla sellainen, että myös sellaiset, jotka eivät tunnusta jotain tiettyä uskontoa, pystyvät samastumaan siihen. - Ketään ei saa jättää perustuslain ulkopuolelle. Monet kristilliset johtajat ovatkin painottaneet, että sen sijaan, että perustuslain tekstissä viitataan suoraan jumalaan, koko perustuslakiin tulisi omaksua aikaisempaa enemmän aineksia kristillisistä arvoista.