Unicefin kysely: nuoria kuultava tekoälyn kehittämisessä, lisää opetusta kaivataan

Nuoret eri puolilta maailmaa osallistuivat viime vuonna YK:n lastenjärjestö Unicefin työpajoihin, joissa kartoitettiin heidän kokemuksiaan tekoälystä. Kyselyn tulokset tukevat valmisteilla olevaa kansainvälistä ohjeistusta.

Nuori selaa kännykkää
Kolmannes maailman internetin käyttäjistä on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Kuva: UNICEF/Schverdfinge

”Tutustukaa nuoriin – sillä me kaikki tiedämme, että eri sukupolvien lapsuuskokemusten välillä on valtava ero. Ottakaa myös huomioon, että tämän päivän 13-vuotias todennäköisesti tietää joistain asioista enemmän kuin 50-vuotias tiesi itse tuossa iässä. Lopettakaa nuorten aliarvioiminen.”

Chileläinen nuori tiivistää Unicefin kyselyssä monen ikätoverinsa ajatukset siitä, miksi lasten ja nuorten osallistuminen tekoälyä koskeviin ratkaisuihin on erityisen tärkeää.

Unicef kokosi viime vuonna 245 nuoren näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn käytöstä ja kehityksestä. Kysely toteutettiin työpajojen muodossa, ja siihen osallistui 12-19-vuotiaita nuoria Brasiliasta, Chilestä, Etelä-Afrikasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Unicef kehittää Suomen tuella ohjeistusta, jonka tavoitteena on luoda kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle. Ohjeistus on ensimmäinen laatuaan ja sen tarkoitus on auttaa valtioita, kuntia ja yrityksiä varmistamaan, että niiden käyttämät tekoälyratkaisut toimivat lasten parhaaksi.

Riskit vaikeat hahmottaa

Nuoret käsittelivät työpajoissa arkipäivän tilanteita, joissa tekoäly on mukana, kuten palveluntarjoajien chat-toimintoja, turvajärjestelyihin liittyvää kasvojentunnistusta, oppimista tukevia älykkäitä ohjelmistoja ja työn tai opiskelupaikan haussa hyödynnettävää hakemusten automaattista seulontaa.

Osalla nuorista oli aihepiiristä vain vähän ennakkotietoa ja osaamista, toisilla hyvinkin pitkälle vietyjä pohdintoja. Erot suhtautumisessa näkyivät esimerkiksi tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä: osa kertoi säännönmukaisesti antavansa henkilötietonsa ja yksityistä dataa vaikkapa ladatessaan uusia sovelluksia, sen enempää asiaa pohtimatta.

Toisia kuitenkin mietitytti, mihin heidän tietonsa menevät ja kuka niitä käyttää. Keskustelua herätti esimerkiksi kohdennettu mainonta. Ruotsalaisnuori oli huolestunut mahdollisuudesta, että tekoälyn ottaessa dataa haltuun ”vapaa tahtoni ja henkilökohtainen tilani hävitetään.”

Tekoäly inspiroi

Nuoret tunnistivat tekoälyn kehityksessä paljon mahdollisuuksia esimerkiksi koulutusta, terveyttä, turvallisuutta ja liikennettä parantavien sovellusten saralla. Tekoäly yhdistyi monien mielessä myös skifielokuviin ja inspiroi pohtimaan kaukaisempaakin tulevaisuutta.

”Tekoälyssä jännittävää on se hetki, kun onnistumme rakentamaan robotteja ja aluksia, joilla pääsemme matkustamaan aurinkokuntamme muille planeetoille”, visioi yhdysvaltalainen vastaaja.

Nuoret kokivat oppineensa tekoälystä enemmän kotona ja kaveripiirissä kuin koulussa. He toivoivatkin aiheesta lisää yleistä koulutusta, jotta kaikki voisivat yhtä lailla ymmärtää sekä tekoälyn riskejä että mahdollisuuksia.

Chileläisnuori kaipasi viranomaisilta aktiivisuutta:

”Kouluissa pitäisi puhua aiheesta, tai pitäisi olla mainontaa (mikä on hyvin tehokas keino), joka valistaisi tai vakuuttaisi meidät oppimaan lisää ja suojaamaan itsemme. Sen pitäisi tulla osaksi kulttuuria niin, että ihmiset hahmottaisivat tekoälyn yhtä selkeästi kuin ymmärrämme sähkön, oven tai teknologian käsitteet.”

Unicef on kuullut ohjeistusta varten myös tekoälyn ja lastensuojelun asiantuntijoita. Käyttäjien kokemuksen pohjalta ohjeistus viimeistellään ja julkaistaan loppuvuodesta 2021.

 

Koosteraporttiin nuorten näkemyksistä voi tutustua Unicefin sivuillaLinkki toiselle web-sivustolle..
Lisätietoa Suomen tukemasta kansainvälisestä tekoäly ja lapset -ohjeistuksesta ulkoministeriön sivuilla.