Ulkoministeri Haaviston avauspuhe Suomen neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman julkistustilaisuudessa

Ulkoministeri Haaviston avauspuhe Suomen neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman 2023–2027 julkistustilaisuudessa 13. maaliskuuta 2023.

Tänään julkistetaan Suomen neljäs kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma. Olen iloinen nähdessäni, että täällä on tänään paljon meitä, joita tämä teema kiinnostaa. Se kertoo myös asian ajankohtaisuudesta.

Uuden toimintaohjelman kaudella Naiset, rauha ja turvallisuus- työtä tehdään vahvasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Vuosi 2022 oli valtavien muutosten vuosi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo YK:n peruskirjaa ja on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus.

Venäjän hyökkäyssodan ohella monet samanaikaiset kriisit vaikuttavat toimintaympäristöömme. Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa. Ruoka- ja energiakriisit syventävät humanitaarista hätää. Sodat ja konfliktit jatkuvat myös muualla kuin naapurustossamme. Tämä kaikki vaikuttaa erityisesti naisiin ja tyttöihin – jotka usein kärsivät kriiseistä ja niiden seurauksista eniten. 

Suomelle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut pitkäaikainen osa ulkopolitiikkamme arvopohjaa ja tekemistä. Tällä hallituskaudella tasa-arvon edistäminen on nivoutunut luontevaksi osaksi ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaamme. Se tarkoittaa, että huomioimme kaikessa toiminnassamme ihmisoikeudet ja toimien tasa-arvovaikutukset, sekä edistämme ulkopolitiikassamme naisten ja tyttöjen osallistumista ja oikeuksia sanoin, mutta ennen kaikkea myös teoin. Naiset, rauha ja turvallisuus teema on osaltaan keskeinen ja tärkeä osa Suomen ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei ole ollut viime vuosina helppoa. Saavutettuja oikeuksia on rapautettu ja uusia sitoumuksia on vaikeaa saavuttaa. Demokratiaa kyseenalaistetaan. Anti-gender-liikehdintä on järjestäytynyttä. Suomen johdonmukainen työ naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana on tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpää.

 

Hyvät kuulijat,

Myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan tekoja. Näitä on meillä ollut jo edellisen toimintaohjelman kaudella.

Sotilaallisessa kriisinhallinnassa olemme edistäneet tasa-arvonäkökulman sisällyttämistä kriisinhallintaoperaatioihin ja lähettäneet tasa-arvoneuvonantajia operaatioihin ja kv. järjestöihin. Tämä on tuonut hyviä tuloksia mm. UNIFIL-operaatiossa Libanonissa, missä mm. ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä on tätä kautta tunnistettu aiempaa paremmin. 

Siviilikriisinhallinnassa Suomen lähettämistä asiantuntijoista jo lähes puolet on naisia. Luku on maailman kärkitasoa ja onnistuminen on merkittävä. Taustalla on pitkäjänteinen ja johdonmukainen työ, sekä vahva tahto toimia tasa-arvon edistämiseksi. 

Naisten aseman vahvistaminen rauhanprosesseissa on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite. Naisten osallistuminen on tärkeää, sillä se lisää todennäköisyyttä saavuttaa kestävä rauha. Se on oleellista myös siksi, että rauhansopimukset eivät suojele naisia ja tyttöjä, jos he eivät itse ole mukana niitä laatimassa.

Rauhanvälitys on ollut yksi tämän hallituksen ulkopoliittinen prioriteetti. Tällä hallituskaudella toimintansa aloittanut Rauhanvälityskeskus on tukenut naisrauhanvälittäjäverkostojen työtä, kapasiteetin kehittämistä ja verkostoitumista. Työtä on tehty mm. Libanonissa paikallisten naisrauhanvälittäjien kanssa, sekä YK:n erityisedustajan syyrialaisnaisten neuvoa-antavan ryhmän (Women’s Advisory Board, WAB) kanssa.

Suomen lippulaivatyönä Naiset, rauha ja turvallisuus -teemassa on jo pitkään pidetty ns. twinning-kumppanuustyötä, eli kansallisten toimintaohjelmien kehittämistyötä. Vuosien varrella tätä työtä on toteutettu Keniassa, Afganistanissa ja Nepalissa, sekä pienemässä mittakaavassa Jordaniassa, Libanonissa, Irakissa ja Tunisiassa. Pitkäaikaisin kumppanimaa tässä on Kenia, missä työ jatkuu edelleen. Kumppanuusyhteistyö jatkuu myös tulevalla kaudella.

Hyvät kuulijat,

Kestävän ja aidon muutoksen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja konkreettisia toimia. Uusi toimintaohjelma rakentuu Suomen edellisten kausien oppien ja kokemusten varaan, ja jatkaa sitä pitkäjänteistä työtä, jota olemme jo kaksi vuosikymmentä tehneet. 

Uuden toimintaohjelman ytimessä on naisten osallistumisen vahvistaminen. Naisia tarvitaan rauhan ja turvallisuuden osalta kaikkiin tehtäviin, ja kaikille tasoille. Kyse ei ole vain lukumääristä. Naisten osallistumisen vahvistaminen vaatii avoimuutta tarkastella esteitä, jotka ovat naisten osallistumisen tiellä, rohkeutta ylittää ne.

Yhdenvertainen osallistuminen on vakaan ja vauraan yhteiskunnan kulmakivi. Se edellyttää kuitenkin perusoikeuksien toteutumista. Tyttöjen on päästävä kouluun ja yliopistoihin, ja naisten työelämään. Naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet, eli oikeus määrätä omasta kehostaan, on varmistettava. Perusoikeuksien turvaaminen luo pohjaa sille, että naiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja päätöksentekoon. 

Kansallisella turvallisuussektorillamme työskentelee vielä suhteellisen vähän naisia. Heitä tarvitaan enemmän, niin kriiseihin varautumisessa, kovan turvallisuuden alalla kuin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteossa ja prosesseissa. Tuleva Nato-jäsenyytemme ja siitä seuraavat tasa-arvovaateet korostavat naisten roolia näissä tehtävissä.

Uuden toimintaohjelman tavoitteena onkin edistää naisten rekrytointia ja urakehitystä kansallisen turvallisuuden tehtävissä sekä lisätä naisten määrää puolustusvoimien johtotehtävissä.

Lisäksi nostamme entistäkin vahvemmin esille ilmastonmuutoksen yhteyden WPS-agendaan. Ilmastonmuutos, ympäristön tilan heikkeneminen ja luontokato ovat aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon kytköksistä, kehittää monitoimijayhteistyötä (neksus) ja osallistaa yhä enemmän naisia tästä laajasta turvallisuuskysymyksestä käytäviin päätöksenteko- ja neuvottelupöytiin.

Hyvät kuulijat,

Suomen erityispiirre Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmien seurannassa ja toimeenpanossa on ollut vahva monitoimijayhteistyö. Tämä yhteistyö ulotettiin tällä kertaa myös toimintaohjelman laatimiseen. Samaa mallia käytimme maailman ensimmäisen Nuoret, Rauha ja Turvallisuus -ohjelman laatimisessa vuonna 2021, mutta nyt kehitimme tätä mallia vielä eteenpäin.

Haluankin lausua kiitokset kaikille teille, jotka olette osallistuneet Suomen neljännen kansallisen toimintaohjelman laadintaan. Asiantuntemuksenne on ollut arvokasta ja sitoutumisenne toimintaohjelman valmisteluprosessiin on tuonut siihen syvyyttä ja näkökulmia jota muulla tavoin ei olisi ollut mahdollista saavuttaa. Laajapohjainen verkostomme on voimavara, jota myös toimeenpanossa on tärkeää hyödyntää.