Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Euroopan neuvosto aidosti yleiseurooppalainen
Ulkoministeri Tuomiojan kirjoitus ilmestyy maanantaina 11. marraskuuta myös hänen kotisivullaan www.tuomioja.org(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Euroopan neuvoston ministerikomitean kokous Strasbourgissa ei houkutellut paikalle enempää kuin kourallisen ulkoministereitä, kun taas edellisellä viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Helsingissä olivat mukana noin puolet kaikista Pohjoismaiden hallitusten ministereistä, kuninkaallisista ja presidenteistä puhumattakaan. Valtionpäämiehet eivät kuulu PN:n normaalirekvisiittaan - nyt oli kyse 50-vuotisjuhlakokouksesta -, mutta ministerit ovat aina mukana neuvoston kokouksissa. Olisi kuitenkin erehdys tehdä tästä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä PN:n ja EN:n todellisesta merkityksestä ja vaikutusvallasta. Vaikka kumpikaan ei enää uusia avauksia koskaan tekisikään, ovat molemmat edelleen tarpeen sen varmistamiseksi, etteivät niiden saavutukset kuihtuisi.
Kaikista Euroopan kirjainyhdistelmistä EN on aidosti yleiseurooppalaisin. Sen tärkein tehtävä, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen ja niiden toteutumisen valvominen, ei varmaan koskaan käy tarpeettomaksi, eikä sitä mikään muu olemassaoleva järjestö voi korvata.
EN:n tärkeimmät elimet ovat parlamentaarinen yleiskokous ja ihmisoikeustuomioistuin. EN:n parlamentaarisella kokouksella on europarlamenttiin nähden se etu, että se on yleiseurooppalainen ja kansallisilta parlamenteilta legitimiteettinsä saava elin. Sen jäsenvaltioihin kohdistama demokratia- ja ihmisoikeuskysymysten seuranta on yllättävänkin merkityksellistä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomuksia käsittelevä Strasbourgin tuomioistuin on ainutlaatuinen siinä, että kaikki allekirjoittajavaltioiden kansalaiset voivat kääntyä sen puoleen, jos katsovat oman maansa hallituksen tai lakien rikkovan sopimusta eivätkä kansalliset tuomioistuimet ole asiaa korjanneet. Kun Suomesta tuli EN:n jäsen, saivat suomalaiset ensi kerran tämän mahdollisuuden. Sitä on käytetty sillä seurauksella, että Suomikin on muutamassa tapauksessa joutunut muuttamaan lakejaan ja tapojaan tuomioistuimen päätösten vuoksi.
Nyt kun myös EN etsii uutta roolia Euroopan muutoksissa, on tärkeätä korostaa, että sen perustehtäviä demokratian ja ihmisoikeuksien valvojana ei vesitetä eikä epäsuorastikaan heikennetä. Valitusten ja ja käsiteltävien asioiden määrän lisääntyessä on tärkeää turvata tuomioistuimen tehokkuus ja toimintakyky. Myös Euroopan unioni on saatava ihmisoikeussopimuksen allekirjoittajaksi.
Suomi on tehnyt aloitteen eurooppalaisen neuvoa-antavan foorumin perustamisesta edustamaan Euroopan romaneja. Kyse on suurimmasta meilkein kaikissa Euroopan maissa asuvasta vähemmistöstä, jota kohtaan on vuosisatojen ajan kohdistettu monenlaista syrjintää ja oikeuksien riistoa. Sadattuhannet romanit menettivät henkensä Hitlerin kaasukammioissa. Tällaisen eurooppalaisen foorumin perustaminen voisi merkittävästi tukea romanien aseman parantamiseksi tehtävää työtä kaikissa Euroopan maissa. Aloite nytkähtikin kiitettävästi eteenpäin Strasbourgin kokouksessa.
Ulkoministeri Tuomiojan englanninkielinen puhe EN:n ministerineuvostossa
European Court of Human Rights(Linkki toiselle web-sivustolle.)