Tutkimus: EU:n yritysvastuusääntely tervetullutta, mutta lisätoimia tarvitaan tahattomien haittavaikutusten ehkäisemiseksi
Ulkoministeriö julkaisi 27.3.2023 kaksi selvitystä, miten Euroopan unionin tuleva yritysvastuusääntely tulisi vaikuttamaan kehittyviin maihin, niiden kauppaan ja yrityksiin.
Sääntely velvoittaisi isommat Euroopan unionissa toimivat yritykset tunnistamaan, ehkäisemään ja pysäyttämään ihmisoikeuksille ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat niiden omasta tai liikekumppaneiden toiminnasta. Yritysten arvoketjujen kautta velvoitteet siirtyvät myös sääntelyn soveltamisalan ulkopuolisille yrityksille, myös kehittyvissä maissa.
Molemmat selvitykset osoittavat, että sääntelyllä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös pienempiin toimijoihin vähiten kehittyneissä maissa, kuten pientiloihin, työntekijöihin ja paikallisyhteisöihin.
Haasteena on kuitenkin se, että EU:n sääntelyn edellyttämien toimien sekä vähiten kehittyneiden maiden lainsäädäntöympäristön ja yritysten ja tuottajien resurssien välillä on iso aukko. Jos tätä aukkoa ei kurota umpeen, on vaarana, että vähiten kehittyneiden maiden yritykset suuntaavat toimintansa muille kuin EU:n markkinoille, ilman parannuksia ihmisoikeuksien kunnioittamiseen tai ympäristönsuojeluun.
Nyt julkaistut selvitykset antavat suosituksia sääntelyn kehittämiseen sekä Euroopan unionin jäsenmaiden tekemiin tukitoimiin, jotta sääntely saavuttaisi tavoitteensa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä ympäristön suojelusta ja tukisi samalla sitä, että vähiten kehittyvät maat väestöineen osallistuisivat jatkossakin EU:n kauppaan.
”Komission direktiiviehdotuksessa, joka määrittelee yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta, ei juurikaan mainita kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita, joissa ihmisoikeus- ja ympäristöongelmat ovat ehkä yleisiä. On tarpeen nostaa keskusteluun näiden maiden kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä tukevia seikkoja, joita ovat erityisesti korruption torjunta ja oikeusvaltion periaatteiden kehittäminen,” sanoo yliopistonlehtori Kristian Siikavirta Vaasan yliopistosta.
”Direktiivillä voidaan korjata vapaaehtoisessa yritysvastuussa todettuja heikkouksia ja tehdä eurooppalaisista yrityksistä tilivelvollisia arvoketjuistaan. Selvityksemme osoittaa kuitenkin, että direktiivin tulisi rajoittaa vastuutonta kulujen sysäämistä pientilallisille ja toimittajille vähiten kehittyneissä maissa, ja että EU-maiden tulisi tukea paikallistoimijoiden tiedonsaantia direktiivin velvoitteista ja kapasiteettia vastata niihin”, toteaa tutkija Nikodemus Solitander Svenska handelshögskolan Hankenilta.
EU:ssa on käynnissä yritysvastuusääntelyn valmistelu, jonka kansallisesta osuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ulkoministeriö osallistuu valmisteluun osana valtioneuvoston yhteistyötä.