Tunisia vakauttaa Pohjois-Afrikkaa

Demokratiakehitys on yksi Tunisian tulevaisuuden avainkysymyksistä. Nuoret tarvitsevat uskoa mahdollisuuksiin omassa maassaan, sanoo Suomen Tunisian-suurlähettiläs Teemu Sepponen.

On tärkeää, että Tunisia ei luisu niiden maiden joukkoon, jossa demokratian tila kapenee, sanoo suurlähettiläs Teemu Sepponen.

Miten kuvailisit Tunisian tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Tunisiassa on nuori, verrattain hyvin koulutettu väestö sekä kiinnostusta käyttää uutta teknologiaa kehityksen tukena. Matkalla kohti sukupuolten tasa-arvoa Tunisiassa ollaan tällä hetkellä pidemmällä kuin muissa arabimaissa. Maan vaikutus Afrikassa ja Lähi-idässä on vakauttava, ja se tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.  

Tunisia päättää itse kehityssuunnastaan, mutta se tarvitsee myös kansainvälisen yhteisön apua päästäkseen tavoitteisiinsa. Maalla on haasteita demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteuttamisessa sekä talouden modernisoinnissa ja korruption vähentämisessä. Muuttoliikkeen osalta Tunisia on sekä kauttakulku- että lähtömaa. Ilmastonmuutos näkyy täällä lisääntyneenä kuumuutena ja kuivuutena.

Minkälaista tukea Suomi antaa Tunisialle?

Suomen Tunisialle antamalla tuella on pitkät perinteet.  Suomen ensimmäinen varsinainen kehitysyhteistyöhanke toteutettiin juuri Tunisiassa, vuosina 1965–1973.  Suomi osallistui täällä metsähankkeeseen ja oli muun muassa perustamassa Bizerten lähelle Remelin metsäkoulua, joka on edelleen toiminnassa. Tämän yhteistyön ansiosta Tunisia on saanut lukuisia metsätyön ammattilaisia.

Maailma, Tunisia ja Suomen kansainvälinen yhteistyö ovat muuttuneet paljon niistä ajoista. Suomi jatkaa tukeaan Tunisialle – ja tunisialaisille -  mutta uusien yhteistyömuotojen kautta. Euroopan unionin sekä kansainvälisen yhteisön osana toimiminen painottuu nykyisin voimakkaasti.

Viimeistään arabikeväästä lähtien iso teema Tunisiassa on ollut demokratiakehitys. Suomalainen eduskuntapuolueiden järjestö Demo Finland on tehnyt vaikuttavaa työtä Tunisian demokratiakehityksen edistämiseksi järjestämällä koulutuksia nuorille poliitikoille ja kansalaisyhteiskunnan aktiiveille. Tämä yhteistyö on pitkäjänteistä eli sitä jatketaan myös maan poliittisen kehityksen taka-askelten aikana. Lisäksi Suomi tukee nuorten ja naisten osallistumista yhteiskuntaan ja talouteen paikallisten kansalaisjärjestöjen kautta.  

Tunisia on myös osa Suomen Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa tekemää alueellista yhteistyötä.

Yhteistyöllä helpotetaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön heikkenemisen ongelmia sekä vahvistetaan naisten roolia päätöksenteossa, rauhanprosesseissa ja työmarkkinoilla. Tunisian osalta ohjelman tuki kanavoidaan pääosin YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin, työjärjestö ILOn ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kautta. Alueellisen ohjelman suuruus on kokonaisuudessaan 14 miljoonaa euroa vuosina 2021-2024.

Lisäksi Tunisiaan kohdistuu ilmastonmuutoksen vastaista alueellista työtä, jota Suomi rahoittaa Euroopan jälleenrakennus- ja rahoituspankin kautta.

Millaisena näet Tunisian tulevaisuuden?

On tärkeää, että Tunisia ei luisu niiden maiden joukkoon, jossa demokratian tila kapenee ja monipuoluedemokratia ei toimi. Talous olisi kyettävä uudistamaan tavalla, joka ei perustu protektionismiin vaan avoimuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Koulutettujen nuorten aivovuoto ulkomaille olisi saatava pysäytettyä myönteisin toimin, antamalla heille uskoa tulevaisuuteen omassa maassaan.

Vahvat kumppanit kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU jäsenmaineen tarjoavat Tunisialle yhteistyön kättä. Erityisesti tunisialaisten toivoa lisäävät hyvin voimakkaat kauppa- ja investointivirrat Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa. EU:n keskeiset arvot demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat esillä keskusteluissa. Yhteistyön jatkuminen ja onnistuminen riippuvat keskeisesti tunisialaisten omista ratkaisuista.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Tunisiassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Tunisialaisten ystävällisyys, anteliaisuus ja kiinnostus ulkomaalaisia kohtaan sykähdyttää minua usein. Ihmiset ovat valmiita jakamaan omastaan, vaikka heillä ei olisi paljoa itsellään. Sattuipa sellainenkin tapaus, että kun jututin taksikuljettajaa matkan aikana, hän ojensi minulle Tabouna-leivän.  

Historia ja luonnonkauneus ovat voimakkaasti läsnä Tunisiassa. Vaikka maassa näkee köyhyyttä, se myös pursuaa välimerellisiä postikorttimaisemia ja arkkitehtonisia aarteita. Kielistä, kulttuureista ja uskonnoista kiinnostuneille Tunisia tarjoaa näköalapaikan islamilaiseen maailmaan, arabikulttuuriin, Afrikkaan ja ranskankieliseen maailmaan.

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.

Teksti: Milma Kettunen