Toimitusjohtaja Johannes Koroma: WTO-järjestelmää tehostettava

Suomen kauppapoliittinen asema on vahvistunut EU:n jäsenenä myös globaaleilla markkinoilla, viestitti Teollisuus ja Työnantajat ry:n toimitusjohtaja Johannes Koroma WTO-alustuksessaan ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä torstaina. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta, ja vienti on myös turvannut Suomen korkeatasoisen hyvinvointijärjestelmän rahoituksen. Jatkossa hyvinvointijärjestelmän ylläpitäminen edellyttää kuitenkin edelleen lisääntyvää vientiä. Ellei viennin osuutta saada kasvamaan 50 prosenttiin kokonaistuotannosta vuosikymmenen loppuun mennessä, on hyvinvoinnin rahoituksen edellyttämää keskimäärin kolmen prosentin talouden vuosikasvu Koroman mukaan vaikea saavuttaa.

Kaupan vapauttamiseen tähtäävien sopimusten merkitys on kasvanut ja siinä WTO:lla on hyvin keskeinen rooli. ”Kaupan vapauttamiseen kytketään aina globalisaatio. Sen arvostelijat unohtavat mielellään kaupan vapautumisen hyödyt niille maille, jotka ovat avanneet talouttaan ja markkinoitaan”. WTO:n riitojen ratkaisujärjestelmä on kuitenkin yritysten näkökulmasta auttamattoman hidas ja tehoton, Koroma huomautti.

WTO:n neuvotteluissa EU:n tiukasti ajamaa laajaa asialistaa Koroma ei lämmöllä tervehdi. Vaarana on, että loppusuoralla täyteen ladattu asialista saattaa jumiuttaa tuloksiin pääsyn. ”EU:n ei pitäisi ainakaan olla kuin vanhojen tavaroiden osto- ja myyntiliike, jossa tarjolla on lähes kaikkea”, Koroma totesi.

Demokratiaan ei kuulu kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon

Kansalaisten informointi kaupan vapauttamisen hyödyistä on ensisijaisesti poliittisen johdon ja virkamieskunnan haaste. Koroma ei ymmärrä kansalaisjärjestöjen suoraa osallistumista päätöksentekoon, sillä kansalaiset ovat tehtävään itse poliittiset päättäjät valinneet. ”Jos tämän järjestelmän demokraattisuutta epäillään, silloin kyse on jo paljon vakavammasta luottamuksen puutteesta”, Koroma sanoi. Luottamuksen lisäämistä koko WTO-järjestelmään Koroma piti välttämättömänä.

Suomalaisten yritysten mielestä on tärkeää, että kaikki maat saadaan WTO:n jäseniksi. Koroma pitää Kiinan liittymistä hyvänä mallina Venäjällekin, jonka jäsenyyttä Suomen teollisuus vahvasti tukee. Suhtautuminen WTO:n toimintaan ei kuitenkaan ole varauksetonta. ”WTO näyttää olevan organisaationa kaukana käytännön yritystoiminnan todellisuudesta. Se on byrokraattinen, kyvytön nopeisiin ratkaisuihin ja vaikeasti avautuva asiantuntijajärjestelmä’, Koroma kuvaili.
Toimitusjohtaja Koroman puheenvuoro kokonaisuudessaan












Kuosmanen: Ei ylimitoitettuja odotuksia WTO:lle

Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Antti Kuosmanen toi esille kommenttipuheenvuorossaan, että WTO on kansainvälinen järjestelmä, ei jäsentensä yläpuolella oleva suvereeni toimija. Kauppariitojen ratkaisumenetelmät harvoin ovat nopeita kansallisellakaan tasolla. ”Tavoitteenamme on tehostaa järjestelmää, mutta ei pidä asettaa ylimitoitettuja odotuksia”, hän sanoi.

Kuosmanen ymmärsi myös etujärjestön huolta Dohan liian laajasta asialistasta, mutta painotti, että sekä kansallisesta että EU:n näkökulmasta laaja asialista on ainoa tapa saavuttaa yhteisymmärrys ja tehdä tarvittavat myönnytykset. Kuosmanen ei myöskään jakanut teollisuuden näkemystä siitä, että EU antaa keskeisten kehitysmaiden hallita WTO:n kehittämistä.

”On oma ja yhteinen etumme, että kehitysmaa-aspektit ovat keskeisesti esillä kierroksella. Sitä edellyttää luottamuksen rakentaminen, jota toimitusjohtaja Koroma aivan oikein kuulutti. Tähän kuuluu myös laaja kansalaiskeskustelu, kritiikkikin. Me hyväksymme sen ja tuemme keskustelua”, Kuosmanen totesi.

Venäjän WTO-jäsenyyteen Kuosmanen suhtautuu Koromaa varovaisemmin. Ehtojen tulisi Kuosmasen mukaan olla kohtuulliset, mutta sitoumusten riittävät. ”Ennen kaikkea jäsenyys ei saisi olla poliittinen palkinto”, hän sanoi. Lyhennelmä ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin puheesta









Ulkoasiainneuvos Ilpo Manninen: Suomi ja terrorismi

Linjanjohtaja Aleksi Härkönen: Etyj, Euroopan neuvosto ja demokratian laajentaminen

Miksi Suomi olisi kiinnostunut kehitysmaiden kohtaloista?

WTO