Tausta: kehityssitoutuneisuuden indeksi CDI

Suomi sijoittuu jaetulle viidennelle sijalle vuoden 2007 indeksissä, joka mittaa OECD-maiden sitoutumista kehitykseen. Suomen edellä ovat perinteisesti vahvat kehityspolitiikan maat, kuten Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Norja.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Centre for Global Development arvioi vuosittain OECD-maat sen mukaan, miten maiden politiikat vaikuttavat kehitysmaihin. Commitment for Development -indeksi (CDI) asettaa maat sitoutumisen mukaan järjestykseen ja pyrkii näin herättämään keskustelua johdonmukaisista politiikoista.

CDI arvioi avunantajamaiden toimintaa seitsemällä alalla

• kehitysyhteistyön määrä ja laatu
• kauppa ja sen avoimuus kehitysmaatuonnille
• investointeja ohjaavat politiikat
• maahanmuuttopolitiikka
• ympäristöpolitiikka
• turvallisuuspolitiikka
• teknologia: tuki uusille teknologioille ja niiden levittämiselle.

Huomio on pääasiasssa hallitusten toimilla ja toimet suhteutetaan maan kokoon.Vuonna 2007 kehityssitoutuneisuuden indeksissä kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöalaan. CDI:n ympäristömittareilla on arvioitu ensimmäisen kerran myös Brasiliaa, Venäjää, Intiaa ja Kiinaa.

CDI korostaa, että kehitystavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan toimintaa hyvin monella saralla. CDI:n viisi pääviestiä ovat:

• Rikkaiden maiden politiikoilla on väliä; useilla sektoreilla.
• Kehitys vaatii enemmän kuin apua.
• Apu vaatii enemmän kuin rahaa; laatu vähintään yhtä merkittävää kuin määrä.
• Kumppanuudet ovat vahvoja; monenkeskiset sopimukset ovat tärkeitä.
• Kukaan ei ole täydellinen; kaikilla mailla parannettavaa joillakin politiikka-aloilla.

Centre for Global Development -tutkimuslaitoksen laaja yhteistyöverkosto tuo sille uskottavuutta. Indeksin laatimisessa se tekee yhteistyötä useiden arvostettujen laitosten kanssa ja indeksin laadinnassta käytetään kansainvälisesti tunnustettuja tilastoja ja indikaattoreita. CDI-raportti on tähän asti julkaistu Foreign Policy -lehden liitteenä.

Investoinnit

Investointien arvosana ei määräydy investointien määrän mukaan. CGD toteaa investointien "kehitysmyönteisyyden" olevan vaikeaa arvioida, koska kaikki investoinnit eivät ole myönteisiä kehityksen kannalta. Myös avunantajahallitusten toimien vaikutusta yksityisten investointien määrään on vaikea arvioida.

Maiden investointipolitiikan arviointi muodostuu laajasta kokonaisuudesta. CDI kattaa investoinnit 22 kysymyksen kyselyllä avunantajamaiden politiikasta kehitysmaihin suuntautuvien investointien tukemisesta. Kyselyllä etsitään poliittisia linjauksia mm. luonnovarojen vastuuttoman käyttön, virallisen riskivakuutuksen, kaksoisverotuksen estämisen sekä korruption ja lahjonnan estämisen suhteen.

Suomen tulos investoinneissa on parantunut selvästi vuodesta 2003. Muutoksen taustalla ovat mm. Suomen tuki Maailmanpankin Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) ja Forest Law Enforcement and Governance (FLEG) -ohjelmille. Vuodesta 2006 parannusta on tapahtunut myös Suomen tuessa finanssijärjestelmien uudistamiselle kehitysmaissa.

Ympäristö

Ympäristöasioita kahdeksan kriteerin perusteella:

1. kasvihuonekaasujen päästöt asukasta kohden (2005)
2. trendi kasvihuonekaasujen päästöjen määrän ja kansantalouden kasvun suhteessa (1995-2005)
3. bensiinin verotus
4. Kioton pöytäkirjan ratifioionti
5. kalastuksen tukiaiset
6. YK:n meri- ja kalastussopimusten ratifiointi
7. uhanalaisten eläinten ja kasvien maahantuonti
8. YK:n biodiversiteettisopimuksen ratifiointi
9. trooppisen puutavaran maahantuonti.

Suomi on vuoden 2007 CDI-indeksissä ympäristöarviossa sijoittunut kolmanneksi Norjan ja Irlannin jälkeen. Suomi on edistynyt selvästi aikaisempien vuosien CDI-arvioihin nähden.

Suomi sijoittuu keskimääräistä paremmin

• kasvihuonekaasujen päästöt
• trendi kasvihuonekaasujen päästöjen määrän ja kansantalouden kasvun suhteessa
• bensiinin verotus
• uhanalaisten eläinten ja kasvien maahantuonti.

Kasvihuonekaasujen päästöjen vertailuvuosi on 2005. Tulevina vuosina Suomen sijoitus ei tule olemaan yhtä hyvä vertailuvuoden vaihtuessa.Vuosi 2005 oli Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen kannalta poikkeuksellinen vuosi. Vähäisiin päästöihin vaikuttivat se, että sateinen vuosi Pohjolassa mahdollisti runsaan vesivomaenergian tuonnin Norjasta, energian tuonti Venäjältä oli poikkeuksellisen suurta ja metsätellisuuden lakko vähensi metsien hakkuita.

Trendi kasvihuonekaasujen päästöjen määrän ja kansantalouden kasvun suhteessa vuosina 1995-2005 on myös ollut Suomelle suhteellisen edullista aikaa, koska ajanjaksolla on Pohjolassa ollut keskimääräistä enemmän sateisia vuosia mahdollistaen vesivoimaenergian tuonnin Norjasta.

Vuonna 2007 CDI:n julkistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöön. CDI:n ympäristömittareilla on tehty ensimmäisen kerran arvio myös Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta ja Kiinasta. Tulos on yllättävä: Intia sijoittuu ympäristön osalta toiselle sijalle Norjan jälkeen, Venäjä neljännelle sijalle ja, Brasilia viidennelle sijalle Suomen edelle, joka on kuudes. Kiina on Hollannin jälkeen 11. sijalla. CGD toteaa, että vaikka tulos osoittaa maiden toimivan monin tavoin kohtuullisen vastuullisesti, niiden vaikutus globaaliin ilmastonmuutokseen ja päästöihin on niin huomattava, ettei niillä ole syytä tyytyä omahyväisyyteen.

Maahanmuutto

CDI:n laskumalli maahanmuuttopolitiikasta pohjautuu näkemykseen, että kehitysmaista suuntautuva maahanmuutto OECD-maihin on myönteistä kehitykselle. Se pitää matalan koulutustason liikkuvuutta myönteisenä, eikä näe korkeasti koulutettujenkaan "aivovuotoa" vain huonona asiana muiden muassa paluun, rahansiirtojen ja yhteyksien vuoksi. CDI:n laskentatapa maahanmuuttopolitiikassa on jossain määrin kiistelty, sillä sen katsotaan lähestyvän asiaa liian yksipuolisesti ja jättävän huomiotta alan monisyisen luonteen.

Maahanmuuttopolitiikka arvioidaan useiden tekijöiden pohjalta arvotetun keskiarvon mukaisesti: DAC-maiden ulkopuolisista maista tulevien maahanmuuttajien määrä suhteessa avunantajamaan asukasmäärään, maahanmuuttajien nettomäärä huomioiden alkuperämaan ja koulutustason (matalan koulutuksen maahanmuuttajia painottaen), ei-DAC-maista tulevien ulkomaisten opiskelijoiden osuus muista ulkomaisista opiskelijoista, ulkomaisilta opiskelijoilta perittävä lisä lukukausimaksussa sekä yksinkertaistettu versio UNHCR:n indeksistä, joka koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukemista.

Suomi saa alhaisimmat tuloksensa maahanmuutosta. OECD-maiden vertailussa sijoitumme 15. sijalle. Maahanmuuton arvosana on huomattavasti Suomen muiden alojen sijoittumista alhaisempi. Suomessa on väestöön nähden vähän kehitysmaista tulevia maahanmuuttajia (19. sija). Suomeen tulevien matalan koulutustason maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt vain hyvin vähän vuodesta 1990 (15. sija) ja Suomi kantaa vähäisen vastuun pakolaisten suojelusta (14. sija). Ainoaksi vahvuudeksi Suomen maahanmuuttopolitiikan kehityssitoutuneisuudessa katsotaan se,että kansainvälisiltä opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja.

Kehitysyhteistyö

Indeksi kattaa avun määrän, mutta arvioi laatua avun sitovuuden, kumppanimaiden valinnan sekä projektien määrän mukaan. Kehitysyhteistyön "arvosana" lasketaan monimutkaisen laskutavan mukaan, mutta jokaiselle kriteerille on kehityspoliittiset, laadulliset ja arvostelun mahdollistavat perusteet.

CDI kattaa virallisen kehitysavun määrän, mutta se laskee osan toisin kuin OECD/DAC:n virallinen kehitysapu lasketaan. CDI esimerkiksi vähentää avusta kehitysmailta vastaanotettavien velanhoitomaksujen määrän. CDI "rokottaa" avun sitovuudesta (20 %) tai osittaisesta sitovuudesta (10 %).

CDI arvottaa kehitysavun määrän sen mukaan, millaisiin maihin apu suunnataan. Vastaanottajamaat arvotetaan kahdella kriteerillä: hallintoarvosanan (Kaufmann-Kraay) sekä köyhyyden mukaan. Esimerkiksi Israelin tai Irakin tukemiseen käytetty dollari lasketaan 10 sentiksi, kun taas Mosambikiin 78 sentiksi.

CDI rokottaa projektien määrästä. Se laskee jopa monenkeskisten järjestöjen projektien koon ja heijastaa tämän avunantajien "arvosanaan" sen mukaan, kuinka suuri rahoitusosuus niillä on järjestössä.

Lisäksi CDI antaa pisteitä hallituksille siitä, että ne antavat veroalennuksia yksityisistä lahjoituksista. Se katsoo tämän olevan osan hallituksen toimia kehitysyhteistyövarojen kasvattamiseksi, ja laskee maan kehitysapumäärään mukaan sellaiset yksityiset lahjoitukset, jotka on oikeutettu veroalennuksiin.

Suomi saa vuonna 2007 hyvän arvion avun tuloksellisuuteen liittyvistä indikaattoreista, kuten projektien keskimääräinen koko sekä avun suhteellisen vähäinen sitominen. Suomi saa huonot arviot kehitysyhteistyöhön annettavien lahjoitusten verottamisesta.

Kauppa

Indeksi kattaa kehitysmaiden tuonnin rajoitukset avunantajamaiden markkinoilla. 75 prosenttia arvosanasta määräytyy yhdistelmästä, jossa arvioidaan tullien, teknisten kaupan esteiden sekä kotimaisten tuotantotukien vaikutuksia. Loput arvosanasta määräytyy "todistetun avoimuuden" mukaan eli kattaa kehitysmaiden tuotteiden osuuden maan bruttokansantulosta. Vähiten kehittyneiden maiden tuotteita, samoin kuin jalostettujen tuotteiden tuontia arvotetaan kaksinkertaisesti.

CDI käyttää MAcMap Protection -dataa, mutta muokkaa sitä tarkastelemaan kehitysmaiden tuotantomääriä – ei vain sitä mitä ne saavat tuoduksi avunantajien markkinoille – sekä kiintiöitä. Lisäksi maataloustukiaiset on lisätty, sillä MAcMap ei kata niitä. Tämä pohjautuu OECD:n tilastoihin, mutta jälleen tulkiten. EU-maiden kansallisia maataloustukia ei ole vuoden 2006 versiossa laskettu mukaan tilastojen vaikean saatavuuden vuoksi.

Kauppapolitiikassa Suomea arvioidaan EU-politiikan näkökulmasta, koska kauppapolitiikka on yhteisötoimivaltaan kuuluva politiikka-ala. Arvosana onkin kaikille EU-jäsenmaille sama. EU saa erityisesti miinuspisteitä maataloustukiaisistaan sekä maataloustuotteiden korkeista kaupan esteistä.

Turvallisuus

CDI arvioi turvallisuusosiota neljästä näkökulmasta: tuki rauhanturvaoperaatioille, humanitaarisille interventioille, globaalin kaupan merenkulkureittien turvaaminen sekä asevienti. Puolet turvallisuuden arvosanasta perustuu rauhanturva- ja humanitaaristen operaatioiden tukeen. Tätä arvioidaan 10 vuoden ajanjakson perusteella siten, että vanhempia vuosia painotetaan vähemmän. Vain YK:n, NATO:n, Afrikan unionin tai muun kansainvälisen organisaation hyväksymät operaatiot lasketaan mukaan. Irakin sodan aiheuttamat kulut jätetään kokonaisuudessaan ulkopuolelle. Merenkulun turvaamisen katsotaan olevan merkittävä tuki vakaudelle, ja tätä arvotetaan myönteisesti, mutta vain määrätyillä merialueilla.

Aseviennin katsotaan olevan tärkeä osatekijä turvallisuusarvosanan määrittelyssä, mutta todetaan että kaikki asevienti – kuten maan poliisijärjestelmän vahvistaminen – ei ole pahasta. Tämän vuoksi asevientiä arvioidaan SIPRI:n tilastotiedon perusteella, mutta painottaen sen mukaan millaisiin maihin aseita viedään. Pienaseiden vientiä ei sisällytetä huonon tilastotiedon saatavuuden vuoksi. 12 kehitysmaahan suuntautuva asevienti alentaa sijoitusta CDI:ssä.

Suomi sijoittuu vuoden 2007 indeksissä turvallisuudessa 6. sijalle. Aseviennin osalta Suomi sijoittuu ensimmäiselle sijalle, sillä emme vie köyhiin epädemokraattisiin valtioihin. Lisäksi Suomi saa kiitosta rauhanturvapanoksesta suhteessa bruttokansantuloon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Teknologia

CDI:n arvio teknologiasta perustuu näkemykseen, että keksinnöt lääketieteessä, maataloudessa, viestinnässä tai energiassa parantavat elintasoa ja tuottavuutta sekä edistävät kehitystä kehitysmaissa. Teknologiaa arvioidaan toisaalta innovaatioiden tuottamisen ja toisaalta levittämisen (mahdollistamisen) näkökulmasta.

Innovaatioiden tuottamista arvioidaan hallitusten R&D-toimiin käyttämien varojen perusteella, vähentäen kehityksen kannalta vähemmän merkityksellisten tai aseteollisuuden innovaatioiden arvoa laskelmassa. Arvosana määräytyy myös hallituksen yksityisille R&D-tuille sallimien verovähennysten perusteella.

Innnovaatioiden levittämiseen liittyvä arvio tehdään "rokottamalla" hallituksia sen perusteella, miten niiden politiikat haittaavat innovaatioiden levittäytymistä kehitysmaihin. Tätä arvioidaan mm. patenttilainsäädännön pohjalta (sallitaanko elämän patentointi, onko mahdollisuus pakkolisensiointiin mm. sosiaalisin perustein) tai sen perusteella ajaako maa kauppasopimuksiinsa TRIPS-sopimusta pidemmälle vieviä patenttisäädöksiä (EU-maita rokotetaan "maantieteellisten indikaatioiden" vuoksi).  

Suomi sijoittuu vuonna 2007 indeksissä teknologian osalta 4. sijalle. Suomen hallituksen menot tutkimus- ja kehitystyöhön suhteutettuna BKTL:ään ovat esimerkiksi kolmanneksi suurin.

Suvi Virkkunen, johdonmukaisuuskysymysten neuvonantaja