Suurlähettiläs Reimaa: Asevalvontakomiteassa runsaasti uusia ehdotuksia

Helsinki, 31. 10. (STT) Mervi Vanhatalo Kansainvälistä turvallisuutta ja aseidenvalvontaa käsittelevässä YK:n komiteassa tehtiin tänä syksynä runsaasti uusia ehdotuksia. "Kun ottaa huomioon tämänhetkisen kansainvälisen tilanteen, niin ensimmäisen komitean keskustelu oli asiallista ja rohkaisevaa", kertoo Suomen aseidenriisuntasuurlähettiläs Markku Reimaa yli neljä viikkoa kestäneestä kokouksesta.

Irakin asetarkastuksia koskeva keskustelu ei värittänyt puheenvuoroja. Ainoastaan Lähi-itää koskevissa keskusteluissa erimielisyydet tulivat Reimaan mukaan perinteiseen tapaan korostetusti esille.

"Uusia ehdotuksia kannatettaessa ratkaisevaa oli asiasisältö, ei se, mikä maa tai maaryhmä oli esityksen tehnyt, Reimaa tähdentää. Kuudetta kertaa komitean työskentelyyn osallistunut Reimaa piti työrupeamaa poikkeuksellisen mielenkiintoisena. Komiteassa suunniteltiin, miten vahvistetaan monenvälistä aseidenvalvontajärjestelmää, miten jatketaan kansainvälistä taistelua terrorismia vastaan ja mitä mahdollisuuksia uusiin avauksiin on nyt, kun monet asiat ovat niin sanotusti takalukossa.

Monenväliset
neuvottelut jatkuvat


Rohkaisevana esimerkkinä monenvälisten neuvotteluprosessien todellisesta merkityksestä Reimaa mainitsee esityksen terrorisminvastaisesta taistelusta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä. Esityksen teki Intia. "Ehdotus sai hyvin laajan kannatuksen", Reimaa kertoo. Ainoana ongelmana oli, kuinka aktiivisesti mm. ydinsulkusopimuksen osapuolet voivat tukea Intian esitystä, sillä Intia ei kuulu ydinsulkusopimukseen. "Taitavalla neuvottelutaktiikalla Intia sai ehdotukselleen laajan kannatuksen."

Toisena esimerkkinä Reimaa toi esille Yhdysvaltain pitkästä aikaa tekemät ehdotukset. Venäjän kanssa Yhdysvallat teki ehdotuksen uudesta strategisesta tilanteesta. Se perustui maiden presidenttien George W. Bushin ja Vladimir Putinin toukokuiseen sopimukseen. Ehdotus sai komiteassa myönteisen vastaanoton.

Yhdysvaltain toinen päätöslauselmaluonnos koski aseidenriisuntasopimusten noudattamisen valvontaa. "Ehdotuksen hyväksyminen lopulta ilman äänestystä osoittaa, että kaikki valtiot tunnustavat sopimusten mahdollisimman tarkan noudattamisen eteenpäin menon edellytykseksi", painottaa Reimaa. "Muutoinhan koko aseidenvalvontajärjestelmä rapautuisi!"

Yhdysvallat tähdensi komiteassa, ettei se ole hylännyt monenkeskisiä neuvottelufoorumeita. Käytännön toiminnassaan Yhdysvallat toteuttaa päätöslauselman ajatusta mm. panostamalla Kemiallisen aseen kieltojärjestön OPWC:n kehittämiseen.

Komitea esittää taktisten
ydinaseiden vähentämistä


Hollanti esitti aivan uutena asiana aseidenvalvontaa tehostettavaksi sillä tavoin, että YK:lle tiedotettaisiin aseiden siirtämiseen liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä. Ehdotus sai 160 puoltoääntä. YK:lla on jo olemassa tavanomaisten aseiden rekisteri.
Myös vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus ja siihen liittyvä viiden ydinasevallan velvoite vuodelta 2000 luopua ydinaseista oli esillä komiteassa. Seitsemän maan ryhmä esitti huolestumisensa siitä, ettei edistystä ole tapahtunut riittävästi.

Ruotsista, Irlannista, Meksikosta, Brasiliasta, Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta ja Egyptistä koostuvan ryhmän ehdotus sai nyt aiempaa vähemmän kannatusta. Mm. EU-maiden enemmistö muutti aiemman jaa-äänensä pidättymiseksi äänestyksestä. Edistymistä arvioidaan sopimuksen seuraavassa tarkastelukonferenssissa vuonna 2005.
Seitsemän maan ryhmä teki myös toisen ehdotuksen: taktisten ydinaseiden vähentämisen. Uudesta ehdotuksesta keskusteltiin laajasti. "Myös Suomi esitti kommenttinsa ja päätti parannusten jälkeen äänestää päätöslauselmaluonnoksen puolesta", Reimaa kertoo.

Irak on tehnyt monena vuotena päätöslauselmaehdotuksen köyhdytetyn uraanin käytön tuomitsemisesta konfliktitilanteissa, mm. Balkanilla. "Vielä viime vuonna ehdotus täpärästi hyväksyttiin, mutta nyt se yllättäen hylättiin. Se merkitsee, että sitoutumattomien maiden enemmistö ei enää yhtynyt Irakin syytöksiin tiettyjä länsimaita vastaan", Reimaa sanoo.

Komitea sopi lisäksi, että ensi keväänä paneudutaan YK:n neljännen aseidenriisunnan erityiskonferenssin järjestämiseen. Kokouksessa olisi mahdollista laatia uusi asialista Geneven aseidenriisuntakonferenssille, joka työskentelee edelleen vuodelta 1979 peräisin olevan asialistan pohjalta. Valmistelutyötä tekevän ensimmäisen komitean päätöslauselmat menevät vielä YK:n yleiskokoukseen. Komitean käsittelyssä oli yhteensä 57 päätöslauselmaluonnosta.