Suurlähettiläs Rasi: YK selvästi nousussa
New York, 23. 10. (STT)
"YK osoitti heti syyskuun 11. päivän jälkeen todella kyntensä. Turvaneuvosto sai aivan ennätysajassa, nopeasti ja tehokkaasti, aikaan erittäin kovan, erittäin vaativan päätöslauselman, 1368:n", Rasi sanoo.
Siinä neuvosto ilmaisee valmiutensa ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin edellispäivän terrori-iskujen vuoksi ja vastustaa kaikenlaista terrorismia YK:n peruskirjan nojalla.
Peruskirjan artikla 51 antaa jäsenmaalle aseellisen hyökkäyksen sattuessa oikeuden itsepuolustukseen, myös kollektiiviseen, kunnes turvaneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Jäsenmaan omat toimet eivät saa millään lailla rajoittaa turvaneuvoston vastuuta ja toimia.
Iltapäivällä 12. syyskuuta uusi yleiskokous hyväksyi ensimmäisessä istunnossaan pontevan päätöslauselman, jossa tuomitaan terroriteot, suurlähettiläs Rasi toteaa.
Turvaneuvosto hyväksyi 28. syyskuuta vielä toisen erittäin vaativan päätöslauselman, 1373:n, jossa jäsenvaltioille luetellaan tehtäviä, joihin niiden täytyy ryhtyä omissa maissaan terrorismin kitkemiseksi. Näitä ovat mm. terrorismin rahoituksen vastaiset toimet ja kansainvälinen yhteistyö.
Yleiskokouksen terrorismikeskustelu käytiin tänä vuonna poikkeuksellisesti täysistunnossa, ja siihen osallistui ennätykselliset 167 maata. Rasin pitämässä Suomen puheenvuorossa tuomittiin kaikki terrorismin muodot.
Maailmanjärjestön nopea ja päättäväinen toiminta lienee myös vaikuttanut Norjan Nobel-komitean ratkaisuun. Suurlähettiläs Rasi pitää hienona asiana, että rauhanpalkinto myönnettiin tänä vuonna ei vain pääsihteeri Kofi Annanille, vaan myös koko YK:lle.
YK nyt arvossaan
YK on syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen kokenut huiman arvonnousun myös amerikkalaisten silmissä. YK:hon aiemmin nihkeästi suhtautunut presidentti George W. Bush on kiittänyt YK:ta, jolta hän katsoo saaneensa oikeutuksen terroristien vastaisille toimilleen. Hän on myös tarjonnut YK:lle pääroolia Afganistanin jälleenrakentamisessa.
Yhdysvalloissa on aina ollut lämpimiä YK:n ystäviä, mutta myös kiivaita vastustajia. Monet, varsinkin konservatiivit, eivät ole katsoneet hyvällä, että kaikenlaiset Yhdysvaltain vieraanvaraisuudesta ja dollareista nauttivat hallitukset katsovat voivansa parjata isäntämaata ja vastustaa sen pyrkimyksiä. Yhdysvallat on edelleen YK:n suurin rahoittaja, vaikkakin se on viivytellyt jäsenmaksuissaan.
Entä tästä eteenpäin?
Turvallisuusneuvosto seuraa jatkuvasti terrorismin vastaisia toimia kuten tekee myös päätöslauselman 1373:n nojalla perustettu toimeenpanoa valvova terrorismin vastainen komitea CTC.
Afganistan on jatkuvasti esillä humanitäärisenä kysymyksenä; YK on maan suurin humanitäärisen avun perilletoimittaja. Myös Afganistanin ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään YK:ssa.
Päävastuu pommitusten jälkeisen toiminnan suunnittelussa on kuitenkin algerialaisella Lakhdar Brahimilla, jonka pääsihteeri nimitti 3. lokakuuta uudelleen Afganistan-erityisedustajakseen. Brahimi on keskustellut eri tahojen kanssa mm. Afganistanin lähialueella.
Rasi arvelee, että YK:lle tulee Afganistanissa varmasti jokin rooli. On kuitenkin vielä liian aikaista pohtia mikä.
Iskuilla muitakin vaikutuksia
Syyskuun terrori-iskut ovat muutenkin vaikuttaneet YK:n työhön. Liikkumista on rajoitettu ja yleiskokouksen jokavuotinen ns. yleiskeskustelu on turvallisuussyistä siirretty syyskuusta marraskuuhun. Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuu heti toisena päivänä, 10. marraskuuta.
Yleiskeskustelussa puhuvat yleensä vähintään ulkoministerit, mutta New Yorkiin odotetaan myös pariakymmentä valtioiden tai hallitusten päämiestä. Yhdysvaltain puheenvuoron pitää presidentti Bush.
Syyskuun alussa pidettäväksi sovittu Lasten erityisistunto pidetään näillä näkymin toukokuussa.
STT-JUSSI VAPAASALO