Suomi saavutti EU-puheenjohtajakaudelleen asettamansa päätavoitteet ulkosuhteissa

Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäiseksi haasteeksi muodostui Libanonin kriisi heinäkuussa. Puheenjohtajavaltio säilytti menestyksekkäästi unionin yhtenäisyyden, ja siten saavutettiin yhteinen kanta, josta myös muodostui perusta YK:n turvallisuusneuvoston päätelmälle. Jäsenvaltioiden alueelle toimittamat joukot muodostavat laajentuneen Unifil-operaation selkärangan. Sekä EU:n jäsenmaiden että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten evakuointi Libanonista onnistui hyvin.

Marraskuussa pidetyssä Euro-Välimeri-kumppanuuden ulkoministerikokouksessa lähes 40 maan ulkoministerit pääsivät sopuun yhteisistä päätelmistä, jotka sisälsivät myös Lähi-itää koskevan kohdan. Ulkoministerit ovat kyenneet saavuttamaan yksimielisyyden päätelmistä Euromed-kokouksessa ainoastaan yhden kerran aikaisemmin.

Suomen puheenjohtajuuden toinen suuri haaste oli Asem6-huippukokous syyskuussa ja EU:n ja Aasian välisten suhteiden vahvistaminen. Tätä tavoitetta silmälläpitäen erillisiä huippukokouksia järjestettiin myös Intian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa.

Suhteet Venäjään ovat olleet etusijalla Suomen puheenjohtajakauden asialistalla. Merkittävää edistystä on tapahtunut EU:n ja Venäjän välillä sovittujen yhteisten alueiden toimintasektoreiden toimeenpanossa, erityisesti ympäristö-, energia-, kuljetus- ja tullikysymyksissä. Pysyvän kumppanuus- ja yhteistyöneuvoston (PPC) asemaa on vahvistettu. Neuvotteluvaltuuksien hyväksyminen EU:n ja Venäjän välisen sopimuksen uudistamiseksi on lähestulkoon saatu päätökseen. Lahden epävirallisessa huippukokouksessa käytiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa strategista kumppanuutta ja energiaa koskevia rakentavia keskusteluja. Marraskuussa pidetyn EU-Venäjä-huippukokouksen tuloksena hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja Venäjän, Norjan, Islannin ja EU:n välillä. Kehysasiakirjan avulla pohjoisesta ulottuvuudesta tulee kumppanimaiden yhteistä politiikkaa, ja asiakirja luo vahvistetun pohjan käytännön yhteistyölle alueella.

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä aloitettiin korkean tason vuoropuhelu ilmastonmuutoksesta, puhtaasta energiasta ja kestävästä kehityksestä. Vuoropuhelun käynnistäminen oli suuri saavutus transatlanttisissa suhteissa.

Suomen puheenjohtajakaudella erityishuomiota on kiinnitetty energiapolitiikan ulkosuhteisiin. Työtä EU:n sisäisten energiamarkkinoiden laajentamiseksi naapurivaltioihin on jatkettu. Saadakseen yhdenmukaiset arviot EU:n energiahuollon varmuuteen vaikuttavista ulkoisista tekijöistä ja edistääkseen EU:n sisä- ja ulkopolitiikan integraatiota, neuvosto asetti energiahuollon varmuutta käsittelevien yhteyshenkilöiden verkoston joulukuussa. Verkosto aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa.

Muuttoliike nousi näkyväksi teemaksi Suomen puheenjohtajakauden aikana. Kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen vahvistettiin useassa tapaamisessa, mukaan lukien Lahden epävirallinen huippukokous ja joulukuun Eurooppa-neuvoston kokous. EU:n ja Afrikan valtioiden yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä edistettiin Suomen puheenjohtajakauden aikana epävirallisessa Euro-Afrikka-miniteritapaamisessa Rabatissa sekä marraskuussa järjestetyssä euroafrikkalaisessa ministerikokouksessa, jonka teemana olivat muuttoliike ja kehitys.

Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osalta Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettu EU:n kriisinhallintaoperaatio EUFOR RD Congo oli onnistunut. Se tuki niin vaalien toimittamista kuin maan vakauden ja demokratian edistämistä.

Suomen puheenjohtajakauden päättyessä EU:lla on EU:n taisteluosaston täysi operatiivinen valmius. Myös siviilivalmiusryhmät (CRT) ovat toimintavalmiudessa ensimmäisen kerran vuonna 2007.

Suomen puheenjohtajakauden painopisteet kehityspolitiikassa ovat olleet EU:n globaalin aseman vahvistaminen, kehitysmaiden asemaan vaikuttavien politiikkalohkojen johdonmukaisuuden lisääminen, avun tehokkuuden parantaminen sekä kehitykseen liittyvän rahoituksen yksinkertaistamiseen tähtäävien neuvotteluiden päättäminen. Viime vuoden aikana tehtyjen sitoumusten toimeenpanon tarpeellisuutta on myös korostettu. Näitä ovat muun muassa EU:n kehityspoliittisen julkilausuman jatkotoimenpiteet ja EU:n Afrikka-strategia. Kaikilla aloilla on tapahtunut hyvää edistystä.

Kauppaa tukeva apu (Aid for Trade) oli keskustelujen aiheena ensimmäisessä EU:n kauppa- ja kehitysministerien yhteisessä istunnossa, joka järjestettiin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksen yhteydessä lokakuussa. Ministerit sitoutuivat Aid for Trade -aloitteen toimeenpanemiseen osana kehityspolitiikkaansa sekä EU:n aikaisempien sitoumusten toteuttamiseen. EU:n yhteinen Aid for Trade -strategia valmistellaan vuoden 2007 aikana.

EU:n kilpailukyvyn ulkosuhteita koskevat päätelmät hyväksyttiin marraskuun neuvoston kokouksessa. Tämä merkittävä päätös asettaa painopisteitä EU:n kauppapolitiikalle ja luo perusteet toimintamahdollisuuksille, joiden tarkoituksena on tehostaa unionin kauppapolitiikkaa.

Joulukuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa pidettiin yleinen keskustelu laajentumisesta, mikä vahvisti unionin sisäistä yhteisymmärrystä laajentumisen tulevaisuudesta.

Suomen puheenjohtajakaudella vahvistettiin Bulgarian ja Romanian liittyminen Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007 alkaen.

Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvotteluissa edettiin sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Puheenjohtajavaltio järjesti neuvotteluita tarkoituksenaan löytää ratkaisu, joka olisi sallinut Turkin jäsenyysneuvottelujen saumattoman jatkumisen ja parantanut kummankin Kyproksella asuvan yhteisön tilannetta. Valitettavasti olot eivät sallineet tällaisen ratkaisun saavuttamista Suomen puheenjohtajakaudella. Koska Turkki ei ole täyttänyt Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjassa määriteltyjä velvollisuuksiaan, neuvosto päätti joulukuussa jäädyttää osittain jäsenyysneuvottelut jatkamalla kuitenkin neuvotteluja niiltä osin, jotka eivät ole merkityksellisiä Turkille Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjassa asetettujen velvoitteiden kannalta.

Suomen puheenjohtajakaudella saavutettiin tärkeä tavoite marraskuun neuvoston hyväksyttyä valtuudet neuvotella viisumihelpotus- ja takaisinottosopimuksista Länsi-Balkanin maiden kanssa. Neuvottelut käynnistettiin tämän päätöksen pohjalta.

Puheenjohtajavaltio työskenteli varmistaakseen EU:n täyden tuen YK:n erityislähettiläälle Martti Ahtisaarelle ja hänen pyrkimyksilleen saada Kosovon tulevan aseman määrittelevä poliittinen prosessi päätökseen.

Tehokkuuden, yhdenmukaisuuden ja näkyvyyden lisääminen on ollut kaikille unionin ulkosuhteiden aloille ulottuva tavoite.

Puheenjohtajakautensa aikana Suomi piti luottamuksellisia kahdenvälisiä neuvotteluita kaikkien jäsenvaltioiden sekä Bulgarian ja Romanian kanssa perustuslakisopimuksen tulevaisuudesta.

Suomi ratifioi perustuslaillisen sopimuksen 8. joulukuuta.