Suomi lisännyt kehitysyhteistyötukea Ukrainalle

Merkittävä osa Suomen Ukrainalle antamasta tuesta tulee kehitysyhteistyövaroista. Venäjän hyökkäyksen jälkeen yhteistyötä on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä, kertoo neuvonantaja Matti Väänänen.

Ukrainalaisia pakolaisia kerääntyneenä yhteen.
Suomen Ukrainassa meneillään olevien yhteistyöhankkeiden toimintaa on sopeutettu ja tukea on kohdistettu akuuttiin hätäapuun. Kuva: EU.

Pystytäänkö kehitysyhteistyötä tällä hetkellä Ukrainassa toteuttamaan?

”Suomen tavoitteena Ukrainassa on Ukrainan yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja maan omien uudistusten pitkäjänteinen tukeminen. Tätä tehdään erityisesti tukemalla perus- ja ammattiopetuksen kehittämistä, oikeusvaltiokehitystä sekä kestäviä energia- ja ilmastoratkaisuja.

On selvää, että sota vaikuttaa yhteistyön toteuttamisen toimintaedellytyksiin ja kohdentamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meneillään olevien yhteistyöhankkeiden toimintaa on sopeutettu ja tukea kohdistettu akuuttiin hätäapuun. Kaikki suunniteltu toiminta ei ole mahdollista ja turvallisuus ja toimintamahdollisuudet sekä Ukrainan omat tarpeet on tärkeä huomioida. Vaikka Ukrainan yhteiskunnan toimivuus ja kestävyys ovat Venäjän hyökkäyksen myötä koetuksella, niin esimerkiksi valtionhallinto ja viranomaiset ovat kyenneet pääosin jatkamaan toimintaansa.”

Suomi on lisännyt tukeaan kehitysyhteistyötukeaan Ukrainalle. Mistä tässä on käytännössä kyse?

”Suomen suunniteltu tuki vuosien 2021–2024 kehitysyhteistyön maaohjelmakaudella on yhteensä 29 miljoonaa euroa. Venäjän hyökkäyksen myötä lisätukea on kohdistettu Iso-Britannian ulkoministeriön koordinoimaan Ukraina-rahastoon, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in hanketoimintaan ja Euroopan neuvoston Ukrainan tukiohjelmalle.

Kaikkien näiden tavoitteena on tukea Ukrainaa akuutissa tilanteessa, mutta myös rajoittaa sodan kielteisiä pitkäaikaisia vaikutuksia ja valmistautua yhteiskunnan sodasta palautumiseen. Tukea on kohdistettu muun muassa paikallisen median toiminnan tukemiseen, evakkojen oikeusapupalveluihin, kadonneiden henkilöiden tietojen dokumentointiin sekä viranomaisten toimitiloihin, tietoturvaan ja viestintälaitteisiin.”

Ukrainalaistyttö värittää pöydän ääressä toisen lapsen kanssa.
Ukrainan tavoitteena on pitää kaikki ukrainalaislapset kiinnittyneinä ukrainalaiseen koulutusjärjestelmään myös siinä tapauksessa, että he ovat paenneet sotaa ulkomaille. Kuva: Begum Iman / EU.

Presidentti Zelensky toivoi Suomen eduskunnalle pitämässään puheessa, että Suomi jatkaisi tukeaan Ukrainan opetussektorille. Mikä tilanne on tällä hetkellä, pääsevätkö ukrainalaislapset kouluun?

”Sodan takia kaikki opetus järjestetään Ukrainassa tällä hetkellä etänä. Keskeinen välinen tähän on All-Ukrainian Online School, joka sisältää oppimateriaaleja sekä live-oppitunteja pääosin luokille 5–11. Suurimmat tarpeet liittyvät esiopetuksen, perusasteen (1–4 lk) sekä ammatillisen opetuksen verkko-opiskelumateriaaleihin.

Ukrainan opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on pitää kaikki ukrainalaislapset kiinnittyneinä ukrainalaiseen koulutusjärjestelmään myös siinä tapauksessa, että he ovat paenneet sotaa ulkomaille. Erityisen merkittävänä nähdään ukrainan kielen ja historian opintojen keskeytyksetön jatkuminen. Ministeriön julkaisemalta sivustolta löytyy ukrainan oppikirjoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä myös Ukrainan rajojen ulkopuolella.”

Entä millaisia tuloksia Suomen antamalla opetussektorin tuella on saatu aiemmin aikaan?

”Suomi on tukenut Ukrainan opetussektorin uudistuksia sekä perusasteella että ammatillisessa koulutuksessa. Perusasteella on keskitytty opettajien kouluttajien, rehtoreiden ja opettajien kouluttamiseen, oppikirjojen laadun kehittämiseen, aineenopettajien pedagogisten taitojen kehittämiseen sekä ukraina toisena kielenä -oppimateriaalin tuottamiseen. Vuonna 2021 koulutusten osanottajamäärät ylittivät asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Tämän mahdollisti koulutusten siirtäminen verkkoympäristöön.

Ammatillisen koulutuksen puolella suomalaiset asiantuntijat ovat tukeneet ammatillisten sekä koulutusstandardien uudistustyötä sekä niiden pohjalta tehtävää opetussuunnitelmien päivitystä. Lisäksi on keskitytty opettajien sekä rehtoreiden kouluttamiseen, niin että uudistukset saadaan jalkautettua oppilaitosten arkeen.”

Suomi on tukenut myös oikeusvaltion kehittämistä Ukrainassa. Jatkuuko tämä ja mitä tuella on saatu aikaan?

”Suomi on tukenut oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeustyötä osana EU:n sekä Euroopan neuvoston Ukraina-ohjelmia. Tätä työtä on jo sopeutettu sotatilanteeseen ja samalla suunnitellaan, miten Ukrainaa voidaan tukea myös sodan päättymisen jälkeen. Teemat – kuten sisäisten pakolaisten oikeuksien turvaamiseen liittyvä työ – ovat sodan myötä yhä ajankohtaisempia.

Yhteistyön tärkeimpiä saavutuksia ovat oikeuslaitosta koskevien perustuslaillisten uudistusten läpivienti, uuden korkeimman oikeuden perustaminen, syyttäjälaitoksen toiminnan käynnistyminen, maan sisäisten pakolaisten oikeudellisen aseman parantuminen sekä julkisen oikeusapujärjestelmän kehittyminen.

Suomi on myös lisännyt tukea Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kautta toteutettavalle hankeyhteistyölle. Tukea kohdistetaan muun muassa ihmisoikeus- ja oikeusaputyöhön, kemiallisiin uhkiin liittyvään kapasiteetin vahvistamiseen sekä Ukrainan kulttuuriperinnön salakuljetuksen vastaiseen työhön.”

Suomi on tarjonnut tukeaan Ukrainalle myös ilmastoasioissa. Mikä tilanne on tässä teemassa, tuen ja tulosten suhteen?

”Suomi tukee Ukrainaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisessä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön, NEFCO, rahoittaman rahaston kautta. Rahastosta on tuettu yhteensä yli 30 hanketta, joissa hyödynnetään myös suomalaista osaamista ja teknologiaa. Sodan myötä rahasto on kohdistanut osan tuestaan muun muassa kaukolämpöverkoston tuhojen korjaamiseen. Rahaston mahdollisuuksia hätäapuun laajemmin selvitetään.

Ilmatieteen laitos ja Ukrainan hydrometeorologinen keskus aloittivat vuoden 2022 alussa nelivuotisen instituutioiden välisen yhteistyön, jossa kehitetään sääpalvelu- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä. Kehitettävät palvelut mahdollistavat sään ääri-ilmiöiden ennakoinnin ja vahvistavat varautumiskykyä. Yhteistyön puitteissa tarkastellaan mahdollisuutta sodan ympäristötuhojen kartoittamiseksi.”

Millaisia tulevaisuuden näkymiä Suomen ja Ukrainan välisellä kehitysyhteistyöllä on?

”Kehitysyhteistyö tulee säilymään erottamattomana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Ukrainassa. Kehitysyhteistyön keinoin Suomi pystyy tukemaan Ukrainaa akuutissa tilanteessa ja Suomi on myös sitoutunut tukemaan Ukrainaa jatkossa.

Suomen ja Ukrainan välisen kehitysyhteistyön nykyiset teemat opetus, oikeusvaltiokehitys, energia ja ilmasto vastaavat osaltaan Ukrainan yhteiskunnan tarpeisiin myös jatkossa osana pitkittynyttä sotaa, siitä palautumista ja osana Ukrainan jälleenrakennusta. Ukraina on itse nostanut esiin erityisesti Suomen osaamisen opetuksen ja luonnonvarojen hallinnan osalta. Ukrainan omien tarpeiden huomioiminen ja yhteistyön koordinointi tulevat korostumaan entisestään, kun Ukrainaan kohdistuva huomio ja resurssit kasvavat.”

 

Milma Kettunen

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö