Suomi Libyan ja Marokon tukena
Libyan tulvissa ja Marokon maanjäristyksessä on kuollut tuhansia ihmisiä. Miten Suomi on tukenut katastrofityötä, miten apua saadaan perille ja miksi Suomen tuki on tärkeää? Kysymyksiin vastaavat ulkoministeriön humanitaarisen avun neuvonantaja Niklas Saxen, Suomen Tunisin-suurlähettiläs Teemu Sepponen ja Marokon-suurlähettiläs Marjaana Sall.
Miten Suomi on tukenut humanitaarista työtä Libyassa, neuvonantaja Niklas Saxen?
”Suomi rahoittaa YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF), joka myönsi Libyaan tulvien ensimmäisenä päivänä 10 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Sen avulla YK-järjestöt pystyivät aloittamaan esimerkiksi huopien, telttojen ja hygieniatarvikkeiden tarjoamisen heti.
Nyt kun Libyan poikkeuksellisista kaatosateista, tulvista ja tulvapatojen murtumisesta on viikko, suurin huomio on kotinsa menettäneiden auttamisessa. Puhdas vesi ja terveyspalvelut ovat avainasemassa myös kolera- ja ripuliepidemioiden ehkäisemiseksi.
Suomen tukea menee alueelle myös sisäministeriön hallinnoiman EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Suomi vastaa Libyan avunpyyntöön tarjoamalla telttoja, huopia, makuualustoja ja vesikanistereita.”
Entä Marokossa?
”Marokossa maan hallitus on ottanut vahvan johtoroolin avustustöiden koordinoimisessa ja ottanut tähän mennessä kansainvälistä apua vastaan rajallisesti. Suomi on myöntänyt 700 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen (IFRC) avustustyöhön. Tällä tuella on jo toimitettu akuuttiin hätään vastaavia tarvikkeita, kuten telttoja ja huopia, mutta sitä voidaan käyttää myös keskipitkän aikavälin tarpeisiin, kun jälleenrakennus alkaa. Myös Suomen tukemat humanitaariset YK-järjestöt ovat valmiita auttamaan, jos Marokko pyytää apua.
Molemmissa maissa aivan keskeisessä roolissa ovat olleet paikalliset vapaaehtoiset ja avustustyöntekijät, jotka ovat olleet paikalla heti alusta lähtien. Kansainvälinen apu tulee heidän tuekseen.”
Millainen tilanne on nyt Libyassa, suurlähettiläs Teemu Sepponen?
”Itäisen Libyan tulvatuhojen alueella tilanne on sanalla sanoen järkyttävä. Käynnissä ovat yhtä aikaa jäljellä olevan infrastruktuurin vahvistaminen uusien onnettomuuksien estämiseksi, etsintä- ja pelastustyöt sekä suojan ja muun tarvittavan avun tarjoaminen ihmisille.
Tämä katastrofi on iskenyt itäiseen Libyaan samaan aikaan, kun libyalaisten työ maansa yhdistämiseksi ja pysyvän rauhan varmistamiseksi on edelleen kesken. Libya tarvitsee yhä enemmän tukea, jota kansainvälinen yhteisö sille YK:n johdolla tarjoaa.”
Tavoittaako kansainvälinen apu sitä tarvitsevat Libyassa ja onko apua tarjolla riittävästi?
”YK:n arvioiden mukaan kansainvälistä apua on saatu perille jo kriisin toisesta päivästä lähtien. Lukuisat toimijat ovat aktivoituneet tarjoamaan apuaan, ja avulla on vaikutusta.
Avun perille saamisessa on kuitenkin myös monia ongelmia. Yhteydet ovat monin paikoin katkenneet ja toimintaympäristö on vaikea jopa libyalaisille. Libyaan nyt tulevan hätäavun lisäksi tärkeää on myös pitkäaikaisempi yhteistyö. Libyan avun tarve ei saisi unohtua siinä vaiheessa, kun maan ongelmat putoavat pois kansainvälisen median uutisotsikoista sekä televisioruuduilta.”
Mitä merkitystä Suomen tuella Libyan tulva-alueille on?
”Suomen materiaalituki vastaa omalta osaltaan niihin tarpeisiin, joita Libyan viranomaiset ovat listanneet hädän lievittämiseksi. Suomen toiminnalla on ollut myös esimerkkivaikutusta, sillä Suomi reagoi avunpyyntöön ensimmäisten joukossa. Myös Suomen Punainen Risti teki oman apupäätöksensä nopeasti.
Suomen toiminnalla on myös globaalia merkitystä. Toimittamalla apuaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja rahoittamalla YK:n humanitaarista apua, Suomi tukee kansainvälisten työkalujen ylläpitämistä ja kehittämistä erilaisten hätätilanteiden varalle. Tällaiset työkalut ovat erittäin tarpeellisia ja niiden vahvistaminen viestii valtioiden rajat ylittävästä auttamisen halusta.”
Millainen tilanne on nyt Marokossa, suurlähettiläs Marjaana Sall?
”Marokossa avustustoimet jatkuvat. Suurimmat tuhot ovat tapahtuneet vuoristokylissä, joissa kokonaisia kyliä on tuhoutunut ja perhekuntia kuollut. Ensihuomio on ollut välittömässä avussa ja pelastustoimissa, sekä hätämajoituksen ja elintarvikeavun toimittamisessa. Marokkolaiset ovat osoittaneet ihailtavaa solidaarisuutta jonottamalla verenluovutukseen ja lahjoittamalla elintarvikkeita ja muuta tarpeellista.
Samalla Marokko haluaa katsoa tulevaisuuteen ja suunnittelee jo vahvasti jälleenrakennusta, joka tulee olemaan valtava haaste. Marrakeshissa maanjäristyksen tuhot ovat varsin lieviä ja keskittyvät vanhaan kaupunkiin, medinaan, jossa joitakin perinteisesti rakennettuja vanhoja taloja on sortunut. Kriisistä huolimatta Marokko haluaa osoittaa, että turismista elävä Marrakesh on turvallinen matkailukohde.”
Saadaanko apua perille myös vuoristokyliin?
”Vuoristokylät ovat syrjäisiä ja maasto vaikeakulkuista, mutta Marokon viranomaiset ovat tehneet valtavasti töitä tieverkoston avaamiseksi. Marokon infrastruktuurista vastaavan ministeriön mukaan kaikki maanjäristyksessä tuhoutuneet tieyhteydet olisi saatu avattua viikko järistyksen jälkeen. Myös helikoptereilla ja aaseilla on kuljetettu avustustiimejä ja apua syrjäisiin vuoristokyliin.”
Mikä rooli Suomen tuella on Marokon tilanteessa?
”Suomen valtiojohto osoitti nopeasti solidaarisuutta Marokolle kriisin valjettua ja tämä on kyllä Marokossa huomattu. Kriisin mittakaava on valtava ja jälleenrakennus tulee kestämään kauan. Humanitaarisen avun lisäksi Suomi on Marokon tukena osana EU:ta, jolla on merkittäviä ohjelmia Marokossa. Keskustelut siitä, miten pitkäjänteistä työtä Marokon tueksi jatketaan, ovat jo alkaneet. Suomelta toivotaan myös roolia näissä keskusteluissa.”