Suomi-kuvaa kirkastettiin Afrikassa
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 10/2009.
Maaliskuun alku oli historiallista aikaa Suomen - Afrikan -suhteissa, kun valtiojohdostamme kolme keskeistä toimijaa oli samaan aikaan vierailuilla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siellä Suomea tehtiin tunnetuksi korkealla tasolla peräti yhdeksässä vierailumaassa.
Tehtäväjako Suomen presidentin, ulkoministerin sekä ulkomaankaupan ja kehitysasiain ministerin vierailuilla näytti suunnitellulta, vaikka lieneekin ollut sattumaa kuten vierailujen ajoituskin. Presidentti levitti tietoa Suomesta tasa-arvon, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon maana, ulkoministeri rauhan turvaamisen ja konfliktien eston osaajana ja ministeri Väyrynen kekseliäänä kumppanina kaupan ja kehitysyhteistyön aloilla.
Myös vierailujen maantieteellinen jakautuminen oli onnistunut, päällekkäisyyksiä ei sattunut. Presidentti Halonen liikkui ja toimi läntisessä Afrikassa, ministeri Stubb maanosan itäisissä ja keskisissä osissa ja ministeri Väyrynen eteläisessä Afrikassa.
Kaikkein historiallisinta ovat Suomen presidentin ensi vierailut neljässä läntisen Afrikan valtiossa Nigeriassa, Senegalissa, Liberiassa ja Beninissä. Niissä ei kukaan hänen edeltäjistään ole käynyt valtionpäänä. Liberialaiset ja beniniläiset kuuluvat köyhimpien kansojen joukkoon maailmassa.
Rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän kanssakäymisessä Suomella olisi paljon annettavaa Afrikan köyhille maille. Kehitysyhteistyössämme on pitkään keskitytty vähentämään köyhyyttä itäisen ja eteläisen Afrikan maissa. Olisi jo aika lisätä alan yhteistyötä myös Länsi-Afrikassa meille sopivien kumppanien kanssa.
Olen nähnyt läntisen Afrikan köyhyyttä ja kurjuutta, siis avun tarvetta, omin silmin toimittuani alueella viiden vuoden ajan kiertävänä virkamiehenä. Alueen maaseuduilla ja kaupunkislummeissa lienen tavannut maailman köyhimpiä ihmisiä. Siellä rikkaalta näyttää jo se, jolla on kaksi vaatetta, paita ja housut. Monet elävät paidatta.
Liberiassa pidetyssä naisjohtajuuskonferenssissa presidentti Halonen tähdensi niitä arvoja ja asioita, joilla hyvä yhteiskunta rakennetaan. Yksi avaintekijöistä on sukupuolten tasa-arvoistaminen koulutuksessa, työelämässä ja elämässä yleensä. Köyhyyden poistamisessakin naisten osallistuminen on merkittävää niin Suomessa kuin Afrikassa.
Suomen viestejä tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, oikeusvaltiosta ja hyvästä hallinnosta kuunneltiin toivottavasti tarkkaan Liberian lisäksi Senegalin ja Nigerian parlamenteissa, joissa presidentti Halonen puhui näistä asioista. Ne ovat hyvä arvopohja myös Suomi-brändin uusrakentajille kotimaassa.
Myös Suomen ulkoministerillä oli hyvää tarjottavaa Afrikan maille Etiopiassa Afrikan unionin päämajassa. Afrikan selkkausten ehkäisemiseksi ja rauhoittamiseksi Suomi on työstänyt afrikkalaisten toimijain kanssa erityisen toimintaohjelman. Se avattiin Addis Abebassa pidetyllä seminaarilla, jossa Suomi ilmoitti rahoittavansa lähes kolmella miljoonalla eurolla ohjelman toteuttamista.
Suomi aikoo laajentaa omaakin rauhanturvatoimintaa Afrikassa, nyt Tshadissa. Siellä EU-operaatio päättyy 15. maaliskuuta, mutta jatkuu YK-operaationa. Siihen Suomi on lähettämässä lisävahvuutta sotilaina ja materiaaleina.
Ministeri Väyrysellä oli oma tehtävänsä ensin Etelä-Afrikan tasavallassa, jossa Suomen lahjamuotoinen kehitysapu päättyy tänä vuonna. Siellä kehitysyhteistyöstä pyritään siirtymään kauppavaihtoon. Sitä vierailulla vauhditti osaltaan laaja yritysedustajien joukko. Sitten Väyrynen kävi vielä Sambiassa tarkastamassa Suomen kehitysyhteistyötä.
Myöhemmin nähdään, millaista satoa kaikki nämä Suomen valtiojohdon kylvämät siemenet Afrikan maaperällä tuottavat.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.