Suomen EU-puheenjohtajakausi ulkoministeriössä
Ulkoministeriö toteuttaa osana valtioneuvostoa EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa, jonka painopisteitä ovat 1) yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaatteen EU:n toiminnan kulmakivenä, 2) kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU, 3) EU globaalina ilmastojohtajana sekä 4) kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.
Esillä Afrikka ja arktinen alue
EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen ja toiminnan johdonmukaisuuden lisääminen niin turvallisuus-, kauppa- kuin kehityspolitiikassakin liittyvät suoraan EU:n rooliin sääntöperäisen kansainvälisen järjestelmän ml. maailmankaupan sääntöjen edistäjänä. EU:lla on erityinen vastuu naapurustostaan ja lähialueistaan ml. arktisesta alueesta. Afrikan ja muiden alueiden kanssa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä talouskasvun aikaansaamiseksi sekä globaaliuhkiin ja -haasteisiin vastaamiseksi. Laajentumispolitiikalla luodaan vakautta, turvallisuutta ja vaurautta Eurooppaan.
Ulkoministeriö on alueista nostanut esille erityisesti Afrikan ja arktisen alueen. Ulkoministeriö ajaa arvoperustaista ulkopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon ympäristö-, ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymykset.
Ulkopolitiikkaa ja maakuvatyötä
Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen on muuttanut ulkoministeriön pj-kauden toteuttamista edellisiin puheenjohtajakausiin verrattuna: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa EU:n oma korkea edustaja, eikä EU-puheenjohtajamaa. Tuemme korkean edustajan työtä ulkosuhteissa.
EU-puheenjohtajakausi on Bryssel-vetoinen, joten erityisesti EU-edustustomme on johtoroolissa. EU-puheenjohtajakausi näkyy myös muissa Suomen edustustoissa maailmalla, esimerkiksi kestävyys- ja ilmastoteoin sekä maakuvatyössä.
Ulkoministeriöllä on järjestettävänään elokuisen epävirallisen ulkoministerikokouksen (ns. Gymnich) lisäksi arktiseen yhteistyöhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen keskittyvä korkean tason tapahtuma marraskuussa. Kaikissa kokousjärjestelyissä, myös edustustoissa, korostuvat kestävyys ja aineettomuus: Suomi näkee, että onnistuneen pj-kauden voi tehdä myös pienemmällä hiilijalanjäljellä. Suomi ei myöskään anna lahjoja, vaan kompensoi lentopäästöjä 500 000 euron lahjabudjetillaan – lahja annetaan ilmastolle.