Suomen ääni tasa-arvon edistämisessä tunnetaan

”Suomen työ sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi ei rajoitu vain rahoitukseen. Suomen poliittinen tuki merkitsee järjestöllemme paljon”, YK:n väestörahaston pääjohtaja Natalia Kanem sanoo.

YK:n väestörahasto UNFPA tavoittelee maailmaa, jossa perhesuunnittelu kuuluu kaikille ja ehkäistävissä olevia äitiyskuolemia ei tapahdu lainkaan. Pääjohtaja Natalia Kanem taistelee naisten oikeuksista omaan kehoonsa. Haasteena ovat valtarakenteet ja tulevaisuudessa myös teknologia.

YK:n väestörahaston pääjohtaja, panamalaissyntyinen Natalia Kanem vieraili Suomessa viime viikolla. Hän on opiskellut muun muassa lääketiedettä ja historiaa Harvardin ja Columbian yliopistoissa.

Väestörahasto työskentelee naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Tavoitteena on saavuttaa maailma, jossa naisilla on täysi oikeus omaan kehoonsa.

Naisten ja tyttöjen oikeudet on Suomen kehityspolitiikan tärkein painopistealue. Suomen tuella onkin UNFPAlle suuri merkitys. Suomi on ollut pian 50 vuotta täyttävän järjestön toiminnassa mukana alusta saakka, ja oli vuonna 2017 sen seitsemänneksi suurin yleisrahoittaja 18 miljoonan euron tuella. Vakaa tuki on tärkeää, jotta väestörahasto voi työskennellä tasa-arvon edistämiseksi 155 maassa.

Erilaiset äänet kuuluviin

Suomessa vieraillessaan Kanem on tavannut myös paljon nuoria järjestöaktiiveja. Keskustelussa nousi esiin, että naisten oikeuksista puhutaan yleensä vain samanmielisten kesken. Kanemia tapaamaan tulleista nuorista valtaosa tuli suurten kaupunkien yliopistoista. Heidän joukossaan oli vain yksi mies. UNFPA:n edustajat ovat kohdanneet saman ongelman puhuessaan naisten oikeuksista kansainvälisillä forumeilla.

Eri mieltä olevien kanssa on juuri siksi tärkeää keskustella – Kanem sanoo joskus suorastaan etsivänsä heitä.

UNFPAn työ kohtaa monissa maissa paljon vastarintaa. Esimerkiksi Suomi ajoi aktiivisesti seksuaalivalistuksen sisällyttämistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta hanke juuttui liian suuriin erimielisyyksiin.

Kanem törmää työssään monenlaisiin valtarakenteisiin.

”Kansainvälisessä yhteistyössä valtarakenteet ovat aina olemassa, mutta niiden pitää olla näkyviä ja niistä pitää voida keskustella.”

Kanem on ollut urallaan usein huoneen ainoa nainen, ulkomaalainen tai tummaihoinen, esimerkiksi työskennellessään tiedenaisena HIV-lääkkeiden parissa. Itsevarmuutta voi kuitenkin opetella.

”Tulen maasta, joka muistuttaa hieman Suomea siinä, että siellä ei ole tapana kehuskella itseään. Mutta tiedän, että jos minä en puhu näistä asioista, ei puhu kukaan muukaan.”

 

Kaikilla oikeus omaan kehoonsa

UNFPA on asettanut tavoitteensa korkealle: vuoteen 2030 mennessä maailmassa ei ole lainkaan ehkäistävissä olevia äitiyskuolemia, jokaisella on mahdollisuus perhesuunnitteluun eikä naisiin tai tyttöihin kohdistu vahingollisia käytäntöjä.

Toisin sanoen väestörahaston tavoitteena on tarjota kaikille kattavat seksuaali- ja lisääntymisterveys palvelut, kuten mahdollisuus ehkäisyyn ja tarvittavaan perhesuunnitteluun. UNFPA pyrkii myös täysin eroon sukupuolittuneesta väkivallasta ja lapsiavioliitoista.

Vuoden 2030 jälkeen UNFPAn toimialalle on nousemassa myös uusia kysymyksiä.

Kanemin mukaan jatkossa esimerkiksi pakolaisten asemaan on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kaikilla on oikeus kansalaisuuteen sekä terveyden ja onnellisuuden edellytyksiin. Niiden saavuttaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos on asunut koko ikänsä pakolaisleirillä.

Horisontissa siintää myös kysymys teknologian vaikutuksesta syntyvyyteen ja syntyneiden ominaisuuksiin. Esimerkiksi nyt jo joissain maissa sukupuolten välinen jakauma on vääristynyt, kun sukupuoli on mahdollista määrittää tarpeeksi ajoissa raskauden aikana. Kysymys on, valitaanko tulevaisuudessa lapsi myös muiden erilaisten ominaisuuksien mukaan. Tämän tyyppisiin haasteisiin tulee myös UNFPAn ennalta varautua teknologian kehittyessä.

Toisaalta tulevaisuudessa myös vanheneminen tuo haasteita yhteiskunnalle. Kun muun muassa UNFPA onnistuu tehtävässään, lapsikuolleisuus vähenee ja yhä useampi elää vanhaksi asti. Ja silloin ikääntyvä yhteiskunta vaatii erilaisia valmiuksia.

Oli sitten kyse tämän hetken tavoitteista tai tulevaisuuden haasteista, Kanem pitää merkittävänä YK:n työssä nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmaa.

”Kaikki ovat todellakin tasa-arvoisia. Olimme sitten vammaisia, kylästä tai kaupungista, meillä kaikilla on yhtälainen tarve kunnioitukseen ja hyvään kohteluun.”

 

Laura Hämäläinen ja Reeta Niemonen

Kirjoittajat työskentelevät harjoittelijoina UM:n viestintäosastolla