Suomelta lisätukea Afganistanin humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen

Afganistan on humanitaarisen katastrofin partaalla. Tänään pidetyssä Afganistanin apukokouksessa Suomi lupasi lisätä apua maahan muun muassa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Suomea edustanut ulkoministeri Pekka Haavisto painotti puheenvuorossaan naisten ja tyttöjen tasavertaisia oikeuksia.

Afganistanilaisen perheen vanhemmat istuvat kivisellä maalla. Lapsi nukkuu kivisellä maalla vanhempien keskellä.

Kotoaan paenneet ihmiset elävät vaikeissa olosuhteissa humanitaarisen kriisin keskellä. Kuva: UNOCHA/Sayed Habib Bidel

 

Pekka Marttila ulkoministeriön humanitaarisen avun yksiköstä ja Matti Keppo ulkoministeriön Afganistan-tiimistä vastaavat Afganistanin tilannetta ja Suomen tukea koskeviin kysymyksiin.

Millainen Afganistanin humanitaarinen tilanne nyt on?

”Afganistan on humanitaarisen katastrofin ja sosioekonomisen romahduksen partaalla. YK on arvioinut Afganistanin yhdeksi maailman suurimmista humanitaarisista kriiseistä vuonna 2022. Humanitaarista apua tarvitsee yli 24 miljoonaa afganistanilaista, eli reilusti yli puolet maan väestöstä. Avun tarvitsijoista 76 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Jopa 97 prosenttia afganistanilaisista on vaarassa ajautua köyhyyteen tänä vuonna. Kokonaisavun tarpeeksi YK arvioi yli seitsemän miljardia euroa.”

Kaksi afganistanilaista nuorta, joista toinen työntää ruoka-avulla lastattuja kottikärryjä.

Suomen lisärahoituksella tuetaan muun muassa Maailman ruokaohjelmaa, joka tarjoaa nälkää näkeville afganistanilaisille suoraa ruoka-apua. Kuva: UNOCHA/Sayed Habib Bidel

Suomi lupasi kokouksessa lisätä kolme miljoonaa euroa humanitaariseen apuun Afganistanissa. Mitä rahalla tehdään?

”Suomi tukee uudella rahoituksellaan muun muassa Maailman ruokaohjelmaa WFP:tä, joka tarjoaa suoraa ruoka-apua nälkää näkeville. Tämä on erittäin tärkeää, sillä maan ruokaturvatilanne on heikentynyt hälyttävästi. Kun ennen Talibanin valtaannousua ruokaturvattomuudesta kärsi 14 miljoonaa ihmistä, määrä on tällä hetkellä lähes 23 miljoonaa. Aliravitsemus etenkin lasten keskuudessa on kasvanut viimeisten kuukausien aikana. Myös lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat korkeita.

Lisäksi Suomi tukee Afganistanissa humanitaarista apua antavia suomalaisia kansalaisjärjestöjä.”

Avun perille vieminen on ollut aiemmin vaikeaa. Onnistuuko se nyt?

”Apua saadaan pääosin hyvin perille, missä auttaa se, että tukemamme järjestöt ovat toimineet Afganistanissa vuosikausia ja niillä on kokemusta Taliban-liikkeen kanssa toimimisesta. On erittäin tärkeää, että apua jaettaessa noudatetaan humanitaarisen avun periaatteita, eli avun tulee tasapuolisesti saavuttaa kaikki sitä tarvitsevat. Naisten tulee saada tarvitsemansa apu ja myös humanitaaristen järjestöjen naistyöntekijöiden työskentely tulee sallia.”

Afganistanilainen nainen istuu lääkärin vastaanotolla naistentauti- ja synnytysosastolla.
Suomi edistää afganistanilaisten naisten oikeuksia ja asemaa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita ja -tietoisuutta. Kuva: UNOCHA/Sayed Habib Bidel

Lisäksi Suomi on varannut tänä vuonna 18 miljoonaa euroa Afganistan-yhteistyöhön. Miten tällä rahalla autetaan afganistanilaisia?

”Afganistanille annettava tuki on luonteeltaan humanitaarista ja vastaa ihmisten perustarpeisiin. Suomen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien, ja erityisesti naisten oikeuksien, toteutumista hyvin vaikean kriisin keskellä.

Varatusta rahasta liki viisi miljoonaa euroa käytetään heti naisten oikeuksien ja aseman tukemiseen. Kaksi miljoonaa euroa ohjataan YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin toimintaan, joka tukee naisten toimeentuloa ja taloudellista selviytymistä, naisihmisoikeuspuolustajia sekä naisille ja tytöille suunnattuja turvataloja ja monitoimikeskuksia.

2,6 miljoonaa euroa ohjataan kansainväliselle MSI Reproductive Choices -järjestölle, joka tarjoaa ja edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita sekä -tietoisuutta Afganistanissa. Molemmat ovat Suomen pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Afganistanissa.

Myös yhteistyö humanitaarista miinanraivausta tekevän brittiläisen HALO Trust -järjestön kanssa jatkuu. Miinanraivauksen lisäksi tuella koulutetaan miehiä ja naisia miinoihin liittyvistä riskeistä sekä kuntoutetaan uhreja. Tähän on vuonna 2022 varattu lähes miljoona euroa. 

Loppujen varojen osalta päätöksiä ei ole vielä tehty. Seuraamme tarkasti tilannetta ja teemme päätöksiä varojen käytöstä joustavasti tilanteen kehittymisen ja tarpeiden mukaan.”

Kolme afganistanilaista tyttöä opiskelemassa.

Tytöt opiskelevat maan sisäisille pakolaislapsille suunnatussa tilassa. Taliban peruutti lupauksensa tyttöjen yläkoulujen avaamisesta uuden lukuvuoden myötä. Kuva: UNOCHA/Sayed Habib Bidel

Miten Afganistanin ihmisoikeustilanne on viime kuukausina muuttunut? Mitä on näköpiirissä?

”Kansalais- ja poliittiset oikeudet ovat heikentyneet, ja ilmaisunvapautta sekä oikeutta osallistua julkisiin kokoontumiseen on rajoitettu. Esimerkiksi naisaktivisteja, ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia ja entisen hallinnon turvallisuusjoukkojen jäseniä on joutunut ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi.

Naisten ja tyttöjen oikeudet evätään naisten oikeudet kieltävien sukupuolinormien, käytäntöjen ja muodollisten rajoitusten avulla. Käytännössä naisilla ja tytöillä ei ole mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen ja heidän pääsynsä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai työhön on heikentynyt. Naisten osallistumista poliittiseen ja taloudelliseen elämään on järjestelmällisesti vähennetty.

Taliban ilmoitti viime viikolla, että tyttöjen yläkoulut eivät aukea uuden lukuvuoden myötä – toisin kuin se oli aiemmin luvannut. Tämä on suuri pettymys. Myös ulkoministeri Haavisto korosti puheenvuorossaan tänään tyttöjen ja poikien yhdenvertaisen kouluunpääsyn olevan ratkaisevan tärkeää. ”Suomi uskoo, ettei Afganistanilla ole varaa sulkea ulkopuolelle puolta väestöstään. Ei poliittisesti, ei taloudellisesti”, Haavisto sanoi.”

Tehdäänkö avun toimittamisessa yhteistyötä Taliban-hallinnon kanssa?

”Tuki Afganistaniin toimitetaan voimassaolevan väliaikaisen toimintalinjauksen mukaisesti YK-toimijoiden, muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Varoja ei ohjata Talibanin kautta eikä sen tueksi. Perinteinen hallitustenvälinen kehitysyhteistyö on ollut Afganistanissa keskeytettynä elokuusta 2021 lähtien.”

 

Milma Kettunen

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö