Suomalaiskoulun arki kiinnosti etiopialaisia

Joukko Etiopian opetusalan johtajia tutustui helsinkiläiseen Vesalan peruskouluun. Vieraita kiinnostivat suomalaisopettajien työ ja erityisesti koululounas, jota he itsekin pääsivät syömään. Vierailu on osa Suomen kehitysyhteistyötä Etiopian opetussektorin kehittämiseksi.

 Yilkal Kefyalea, Emebet Aberaa ja Legesse Negashia kiinnosti kuulla, miten luokanopettaja Jari Ahvenus saa oppilaansa oppimaan. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Vesalan peruskouluun kävi tutustumassa tiistaina 15. tammikuuta virkamiesjohtoa Etiopian opetusministeriöstä ja osavaltioiden opetuksesta vastaavia johtajia. Monilla vieraista on itselläänkin opettajatausta, joten heitä kiinnostivat suomalaisen koulujärjestelmän lisäksi myös arkiset asiat.

Kävijät pääsivät seuraamaan hetkeksi neljännen luokan opetusta. Tunnilla käsiteltiin koodausta ja esillä oli myös robottiautoja. Oppitunnin päätyttyä ja lasten poistuttua välitunnille kirpakkaan pakkassäähän vierailla oli paljon kysyttävää luokanopettaja Jari Ahvenukselta.

Vieraita kiinnosti erityisesti kuulla, miten suomalaisopettaja toimii kurinpitotilanteissa?

”Yritän vaikuttaa positiivisuuden kautta, esimerkiksi palkitsemalla. Yhteydenpito lasten vanhempiin on sekin tärkeää. Häiriökäyttäytyminen ei ole iso ongelma”, Jari Ahvenus kertoo.

Vieraat pääsivät myös tutustumaan koulun kasvihuoneeseen, jossa on viherkasvien lisäksi eläimiä terraarioissa ja häkeissä. Kukko tepasteli vieraita vastaan huoneen lattialla. Koulun 8-luokkalainen Maxi Suzi värisytti ja hauskuutti vieraita laittamalla halukkaiden kaulaan viljakäärmeen.

Amharan osavaltion opetuksesta vastaava johtaja Yilkal Kefyale, itsekin opettaja taustaltaan, piti Kontulassa näkemästään. Hän oli erityisen vaikuttunut siitä, että suomalaiskoulussa huomioidaan oppilaiden yksilöllisyys ja tuetaan siten oppimista.

”Maksuton koululounas on hieno asia sekin”, Yilkal Kefyale sanoo.

 

Suomi tukee opetuksen laadun parantamista

Etiopiassa koulut ovat suurten haasteiden edessä. Voimakkaasti lisääntynyt oppilasmäärä on heikentänyt opetuksen laatua tila-, opettaja- ja oppimateriaalipulan vuoksi. Vain noin puolet koulunsa aloittaneista suorittaa peruskoulun loppuun.

Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynti on vielä vähäistä. Lisäksi sisäinen pakolaisuus luonnonkatastrofien ja konfliktien vuoksi on keskeyttänyt tuhansien lasten koulunkäynnin.

Vesalan koulussa oli tiistaina kasvisruokapäivä. Etiopialaiset opetusalan johtajat halusivat tietää, miten koulunruokailu on järjestetty ja kuka sen maksaa. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroin Etiopiassa opetuksen laadun parantamista. Kehittämisohjelmassa on aloitettu perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö. On esimerkiksi hankittu 178 miljoonaa oppikirjaa, opettajankoulutusta on tehostettu ja aineenopettajien täydennyskoulutusta on järjestetty. Myös koulujen arviointia ja niille annettavaa palautetta on kehitetty.

Tällä hetkellä käynnissä oleva tasa-arvoisen perusopetuksen laadun kehittämisohjelma ulottuu vuodelle 2021. Siinä Suomi osallistuu yhtenä avunantajatahona Maailmanpankin hallinnoimaan hankkeeseen, jossa jatketaan perusopetuksen laadun parantamista, ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota tyttöjen koulutuksen lisäämiseen sekä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin mahdollistamiseen.

Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat kohderyhmänä myös toisessa, vuodelle 2021 ulottuvassa hankkeessa. Siinä Suomi antaa teknistä tukea Etiopian opetusministeriölle erityisryhmät huomioon ottavan opetuksen ja oppimisen tuen järjestämisessä. Hankkeeseen kuuluu inklusiivisen koulutuksen resurssikeskusverkoston laajentaminen ja keskusten toiminnan parantaminen.

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

Aiheeseen liittyvää

kehitysyhteistyö
opetus
perusopetus