Suomalaiset puhtaan energian ratkaisut kiinnostavat Mongoliassa

Eri ministeriöistä koostuva mongolialainen delegaatio vierailee tällä viikolla Suomessa tutustumassa lämpöpumpputekniikkaan sekä muihin lämpöhuollon energiaratkaisuihin. Ulkoministeriön lisäksi delegaatio tapaa työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin, Pohjoismaisen kehitysrahaston ja Energiateollisuuden edustajia. Vierailu on osa Aasian kehityspankin rahoittamaa energia-alan hanketta, jossa etsitään vaihtoehtoisia uusiutuvan energian tuotantomuotoja Mongoliassa.

Mongolia etsii aktiivisesti ratkaisuja energiasektorin vihreään siirtymään. Mongolia haluaa lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää merkittävästi kasvihuonepäästöjä. Talvisin äärimmäisissä pakkaskeleissä elävät mongolialaiset etsivät ratkaisuja nyt Suomesta. Energia on yksi mahdollisista Suomen ja Mongolian välisistä yhteistyöalueista, jolla suomalaisyrityksillä on mongolialaisia kiinnostavaa osaamista.

”Suomessa on onnistuttu vähentämään tehokkaasti lämpöhuollon kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaiset energiaratkaisut voivat auttaa Mongoliaa vihreän siirtymän saavuttamisessa’’, sanoo ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikkö Juha Niemi.

Mongolialla on mittavat hiilivarannot, joista maan energiasektori on riippuvainen. Yli 90 prosenttia maan sähköntuotannosta perustuu hiilivoimaan, jolla tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa myös lämpöä kaupunkien lämpöverkkoihin. Kiinteitä polttoaineita ja erityisesti hiiltä käytetään kiinteistöjen lämmitykseen sekä ruoan valmistukseen myös kaupunkien ulkopuolella. Polttaminen aiheuttaa merkittäviä ilmansaasteita ja pienhiukkasten määrä pääkaupunki Ulaanbaatarissa ylittää Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset 6-10 -kertaisesti.

Mongolian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 22,7 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Maalla onkin paljon potentiaalia uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Aasian kehityspankki on identifioinut Suomen verrokkimaaksi Mongolian energiasiirtymän edistämisessä. Kummassakin maassa kylmä talvikausi on otettava huomioon energiainfrastruktuuria rakennettaessa. Suomessa on osaamista myös uusiutuvan energian tuotannossa ja käyttöönotossa. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä herättää myös suurta mielenkiintoa, mukaan lukien kestävä metsänhoito-osaaminen.

Suomi ja Mongolia viettävät tänä vuonna diplomaattisuhteidensa 60-vuotisjuhlaa. Maat solmivat diplomaattisuhteet 8.7.1963. Mongolia kuuluu Suomen Pekingin-suurlähetystön toimialueeseen. Lisäksi Suomella on paikallinen kunniakonsuli Ulaanbaatarissa. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat muun muassa elokuva- ja dokumenttinäytösten sarja sekä juhlavastaanotto Ulaanbaatarissa.

Suomi on ollut Aasian kehityspankin jäsenmaa sen perustamisesta lähtien. Kehityspankin tavoitteena on köyhyyden poistaminen Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä tukea sen jäsenmaita sosiaalisissa ja taloudellisissa uudistuksissa. Aasian kehityspankissa on 68 jäsenmaata, joista 19 on alueen ulkopuolelta. Suomalaiset yritykset voivat hakea hankkeilleen rahoitusta osallistumalla kehityspankin hankintakilpailuihin.

Finland and Mongolia, 59 years of diplomatic relations -video(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomen suurlähetystö, Peking(Linkki toiselle web-sivustolle.)