Somalian humanitaarinen hätätila tarvitsee erityishuomiota
Kansainväliset toimijat keskittyvät elämää säästäviin toimiin valmistautuessaan Afrikan sarven 26. huhtikuuta järjestettävään kuivuuskonferenssiin. Somalian väestöstä puolet tarvitsee humanitaarista tukea koko maassa vallitsevan kuivuuden sekä konfliktien takia.
Afrikan sarvessa kärsitään pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin. Tilanne on vakavin Somaliassa, missä aliravitsemuksen nopea yleistyminen on viemässä maata kohti nälänhätää kesäkuuhun 2022 mennessä. Tällä hetkellä nälästä kärsii 4,8 miljoonaa ihmistä, ja kesäkuuhun mennessä heidän määränsä arvioidaan nousevan jopa 6 miljoonaan.
Yhteensä 15–16 miljoonaa ihmistä Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa tarvitsee akuuttia ruoka-apua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pahentaa tilannetta, koska sen seurauksena ruoan hinta on noussut.
Tilanteeseen etsitään ratkaisua YK:n ja EU:n tiistaina 26. huhtikuuta järjestämässä Afrikan sarven kuivuuskonferenssissa. Somaliassa keskitytään nyt ihmishenkiä pelastaviin toimiin, eli ruokaturvaan, veteen ja terveyspalveluihin. Avun tarve on huutava: vain neljä prosenttia YK:n Somaliaa koskevasta hätäapuvetoomuksesta on tähän mennessä rahoitettu.
Erityisessä vaarassa ovat lapset: tällä hetkellä 1,4 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja jopa 350 000 alle 5-vuotiasta lasta on vaarassa menehtyä muutaman kuukauden sisällä. Kouluikäisistä lapsista 70 prosenttia ei ole tällä hetkellä koulussa. Lisäksi lasten koulunkäynti vaikeutuu heikentyneen ravitsemuksen ja sairastumisen vuoksi, mikä vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin selvitä myöhemmin elämässä.
Kuivuus pakottaa liikkeelle
Somaliassa on tällä hetkellä kolme miljoonaa maan sisäisesti siirtymään joutunutta. Tämä on väestömäärään suhteutettuna eniten Afrikan sarven alueella. Arvioiden mukaan pian 1/3 väestöstä on maassa sisäisesti siirtymään joutuneita. Tämä luo suurta painetta erityisesti kaupungeissa ja vaikuttanee maan rajat ylittävään liikkumiseen tulevaisuudessa.
Tautien leviäminen on mittava ongelma, muun muassa tuhkarokkoaalto on päässyt valoilleen. Tuleva sadekausi ei voi enää pelastaa kuivuudesta johtuvaa humanitaarista tilannetta, vaan se voi vaikuttaa jopa kielteisesti muun muassa veden välityksellä tarttuvien tautien leviämiseen. Yli 400:ssa sisäisesti siirtymään joutuneiden leireissä on jo raportoitu veden välityksellä tarttuvien tautien lisääntymisestä.
Ilmastonmuutos lisää konflikteja
Ilmastonmuutoksesta johtuen Somalian tilanne tulee huononemaan entisestään. YK:n mukaan jopa 90 prosenttia Somaliasta saattaa muuttua asumiskelvottomaksi vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit ja resurssipula ovat yksi suurimmista paikallisten konfliktien juurisyistä. Somalian väestö on tottunut liikkumaan elinolosuhteiden mukaan maan sisällä ja rajojen yli maasta toiseen, mutta nyt ei ole maata mihin mennä Afrikan sarven alueen kuivuuden vuoksi. Pitkällä aikavälillä resurssipula voi johtaa myös laajempiin konflikteihin.
Lisäksi Somalian tilannetta vaikeuttavat pääsyrajoitukset al-Shabaabin hallinnassa oleville alueille. Lyhyellä tähtäimellä humanitaarinen kriisi voi heikentää al-Shabaabia, mutta pidemmällä aikavälillä sen rooli voi vahvistua merkittävästi pirstaloituneessa yhteiskunnassa. Erityinen huoli on Somalian nuoresta väestöstä (väestöstä 80 prosenttia on alle 35-vuotiaita), sillä nykyinen tilanne ja näköalattomuus luovat epävarmuutta tulevaisuudesta ja kasvupohjaa ei-valtiollisille toimijoille.
Akuuttiin hätään vastaavan humanitaarisen avun rinnalle tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja. Kaiken tuen on pelattava yhteen. Humanitaarisen avun lisäksi tarvitaan rauhantyötä ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, jolla voidaan vahvistaa maan sosiaalipalveluita. Lisäksi on kriittistä tukea sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillintää kaikin tavoin.
Johanna Jokinen-Gavidia, Somalia-tiimin vetäjä ja Nita Syväoja, Afrikan sarven koordinaattori
Suomen Nairobin-suurlähetystö