Selvitys kannustaa konkreettisiin toimiin viittomakielisten oikeuksien ja viittomakielen aseman parantamiseksi

Suomi järjesti Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaana 10. huhtikuuta viittomakielisen sivutapahtuman Strasbourgissa, Ranskassa. Sivutapahtuma järjestettiin osana Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kevätistuntoa ja sen tarkoituksena oli julkistaa Eeva Tupin tekemä selvitys viittomakielisten oikeuksista Euroopan neuvostossa ja sen jäsenmaissa.

Eeva Tupi esitteli selvitystä Euroopan neuvoston päärakennuksessa runsaalle yleisölle diplomaatteja ja parlamentaarikoita. Kuva: Merja Lahtinen

Selvityksen esittelyn jälkeen viittomakielisten oikeuksista keskusteltiin yhdessä Eeva Tupin sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin kanssa, joka myös esiintyi ennen tilaisuuden alkua Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntosalissa. Tilaisuuden jälkeen Tupi pääsi esittelemään tuoreen selvityksensä parlamentaarisen yleiskokouksen tasa-arvokomiteassa, johon hänet oli kutsuttu kuultavaksi.

Selvityksensä päätännässä Tupi kertoo olevansa Suomen ensimmäinen viittomakielinen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi. Hänen mukaan jokaisella tulisi olla sama oikeus käyttää viittomakieltä vapaasti ja saavuttaa unelmansa sen avulla, ”viittomakieli on oikeus”.

Signmark levitti positiivista energiaansa esiintyessään parlamentaarisen yleiskokouksen istuntosalissa. Kuva: Merja Lahtinen.

Tupin selvitys antaa yleiskatsauksen viittomakielen asemaan sekä viittomakielisten henkilöiden oikeuksiin Euroopan neuvostossa ja sen 47 jäsenmaassa. Selvitys nostaa esiin jäsenmaiden hyviä käytänteitä, haasteita sekä kansallisten kuurojen yhdistysten näkökulmia.

Lisäksi Tupin selvitys tarjoaa konkreettisia suosituksia, joiden avulla viittomakielisten asemaa voidaan edistää sekä Euroopan neuvostossa että sen jäsenmaissa.

Suositusten tavoitteena on muun muassa laajentaa näkökulmaa aiheeseen, jotta viittomakieli nähtäisiin pelkän vammaisuuden sijasta kielellisessä kontekstissa moni- tai vähemmistökielisyytenä. Tarkoituksena on myös tukea viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja viittomakielen käyttöä. Kaikkiaan kymmenen suositusta sisältävät muun muassa oikeaan termien käyttöön, monikielisyyteen, viittomakieliseen julkaisemiseen ja viittomakielen tulkkauksen budjetointiin liittyviä kohtia.

Keskustelutilaisuudessa Tupi muistuttikin, että aivan ensimmäisenä lähtökohtana viittomakielestä puhuttaessa tulisi olla oikean terminologian käyttö sekä loukkaavan kielen ja ilmaisujen välttäminen. Viittomakieli tulisi nähdä osana monikielistä Eurooppaa.

Eeva Tupin selvitys ”Sign language rights in the framework of the Council of Europe and its member States(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf, 398 kb, 53 sivua)