Myanmarissa edistetään rauhaa ja demokratiaa hauraassa tilanteessa
Myanmarissa viime vuonna tapahtunut sotilasvallankaappaus järkytti kansaa ja pysäytti maan positiivisen kehityksen. Suomen Myanmarin-edustuston päällikkö Pekka Shemeikka näkee kriisistä huolimatta 55 miljoonan asukkaan maassa ja ihmisissä runsaasti potentiaalia, mikäli sotilaallisesta konfliktista onnistutaan löytämään uskottava ulospääsy.
Miten kuvailisit Myanmarin tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?
Tilanne Myanmarissa on erittäin vaikea ja epävakaa. Uskon, että hyvin kriittinen tilanne tulee jatkumaan ainakin ensi vuoden. Helmikuussa 2021 tapahtunut vallankaappaus syöksi maan kaaokseen. Turvallisuustilanne vaihtelee Myanmarin eri osien välillä ja levottomuudet ovat levinneet laajasti ympäri maata. Myanmarissa toimivat nyt rinnakkain maan asevoimat, sen haastava varjohallitus NUG ja ylipäätään vallankaappauksesta voimaantuneet demokratiaryhmittymät. Näiden rinnalla konfliktissa vaikuttavat erilaiset Myanmarin etniset aseelliset ryhmittymät ja syrjäytetty valtapuolue NLD, jonka pidätettynä johtajana toimii edelleen suosittu Aung San Suu Kyi. Sotilasjuntta suunnittelee mahdollisia vaaleja elokuulle 2023 vanhan perustuslain pohjalta. Junttaa vastustavat tahot boikotoivat tätä suunnitelmaa.
Nähtäväksi jää ajetaanko vaalit läpi ja eskaloituuko tilanne. Etenkin nuori sukupolvi on erittäin turhautunut ja vaatii perusteellista muutosta. Haastavinta on löytää edes jonkinlainen yhteisymmärrys konfliktin eri osapuolten välillä, jotta paluu siviilivaltaan ja demokratiaan olisi mahdollista. Myanmarilaiset ansaitsevat muutoksen maalleen kohti toimivampaa valtiota ja kestävää kehitystä.
Minkälaista tukea Suomi antaa Myanmarille?
Suomi on tukenut Myanmarin rauhanprosessia yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Yangonissa toimii yhdeksän EU-jäsenmaata, joista kolmannes on Pohjoismaita. Suomen kehitysyhteistyö keskittyy Myanmarissa eri osapuolet kattavaan rauhantyöhön, demokratiaan ja opetussektorin tukemiseen. Suomen tuki kanavoidaan eri YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta. 13 suomalaista kehitysyhteistyöjärjestöä jatkaa kehitysyhteistyöohjelmien toimeenpanoa Myanmarissa. Paikan päällä ovat Abilis, FIDA, Kirkon ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu ja Suomen Punainen Risti.
Millaisena näet Myanmarin tulevaisuuden?
Se riippuu aikavälistä. Lyhyellä aikavälillä on tärkeää, että löydämme ulospääsyn akuutista kriisistä. Seuraava askel on riittävä yhteisymmärrys tiekartasta, jotta voidaan palata demokratiakehitykseen ja vahvistaa siviilivaltaa. Myanmarin instituutioita täytyy kehittää ja vahvistaa sekä ratkoa maan etniset ongelmat. Myanmar avautui nopeasti maailmalle 2010-luvulla, mutta tämä kehitys on nyt pysähdyksissä. Vuonna 2013 Myanmarin investointitarpeeksi arvioitiin 650 miljardia dollaria, josta noin puolet arvioitiin menevän infrastruktuurin kehittämiseen. Näen tämän mahdollisuutena Suomelle, jonka lisäksi voisimme tukea vihreää siirtymää ja ratkaista luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta syntyviä haasteita.
Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Myanmarissa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?
Erityisesti minua on koskettanut ihmisten hienovaraisuus ja aito ystävällisyys. Ihmisten keskinäinen kommunikaatio on erityistä. Myanmar on ollut niin pitkään suljettuna, jonka jäljiltä maassa on meihin ’’kehittyneisiin’’ maihin verrattuna vielä paljon aitoutta ilman kaupallisuutta. Myanmarilaisilla olisi paljon annettavaa maailmalle.
Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät maista, joissa Suomi tekee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä kertovat tuoreimmat kuulumiset asemapaikastaan.
Anna Palmén