Mikä merkitys kansainvälisen tuomioistuimen välipäätöksellä on Myanmarin rohinga-vähemmistölle?

YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi viime viikolla Gambian Myanmaria vastaan nostamaan kanteeseen liittyvän välipäätöksen. Länsiafrikkalainen Gambia esittää kanteessaan Myanmarin rikkoneen joukkotuhonnan torjumiseksi tehtyä sopimusta rohinga-vähemmistönsä kohtelussa.

Miespoliisilla on käsi pystyssä.
Myanmarin on raportoitava kansainväliselle tuomioistuimelle väliaikaismääräyksen täytäntöönpanosta. Kuva: Joonas Lehtipuu/UM

Tuomioistuin asetti Myanmarille neljä väliaikaista toimenpidevelvoitetta: Myanmarin pitää estää rohingojen surmaaminen ja heidän elämisen edellytysten vaikeuttaminen sekä huolehtia, ettei todistusaineistoa tuhota. Sen on raportoitava tuomioistuimelle neljän kuukauden kuluessa väliaikaismääräyksen täytäntöönpanosta.   

Gambian kanne liittyy siihen, että vuonna 2017 yli 700 000 rohinga-pakolaista joutui pakenemaan etnistä vainoa Myanmarista Rakhinen alueelta naapurimaahan Bangladeshiin. Pakolaiset elävät vieläkin erittäin haastavissa leiriolosuhteissa Bangladeshissä, jossa heitä nykyisin on lähes miljoona.

Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikön päällikön sijainen Tarja Långström valottaa päätöksen oikeudellista merkitystä:

Mitä välittömiä seurauksia tuomioistuimen päätöksestä on?    

Välittömin seuraus on, että asian käsittely tuomioistuimessa jatkuu. On kuitenkin huomattava, että viime viikkoinen päätös koskee vain väliaikaistoimenpiteitä ja tuomioistuin joutuu myöhemmässä vaiheessa ratkaisemaan kysymyksen toimivallastaan ennen kuin se voi alkaa käsitellä pääasiaa.

Näihin vaiheisiin voi mennä vuosia. 

Mikä merkitys tällä päätöksellä on kansainväliselle yhteisölle, Myanmarille ja rohinga-pakolaisille?

Tuomioistuimen yksimielistä päätöstä voi pitää pienenä voittona rohingoille, Gambialle ja rankaisemattomuuden vastaiselle taistelulle yleisemminkin.

On huomionarvoista, että tuomioistuin hyväksyi kanteessa esitetyn teorian siitä, että Gambia voi haastaa Myanmarin tuomioistuimeen joukkotuhontasopimuksen perusteella, vaikka Myanmarin väitetyt teot ja laiminlyönnit eivät ole kohdistuneet Gambiaan, vaan sen omaan väestöön.

Suomi tukee kehitysyhteistyön kautta Myanmarin oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä. Suomen Myanmarin-suurlähettiläs Riikka Laatu kertoo Suomen toimista:

Mitä Suomi on tehnyt vaikuttaakseen Myanmarin johtoon, jotta rohingojen asema paranisi ja pakolaiset voisivat palata koteihinsa?

Suomi käy vuoropuhelua Myanmarin hallituksen kanssa kahdenvälisesti ja osana EU:ta ja YK:ta. EU käy Myanmarin kanssa järjestelmällisiä ihmisoikeuskeskusteluja vuosittain, ja EU-maat ovat tehneet säännöllisesti julkilausumia rohingojen asemaan liittyen. Lisäksi EU on asettanut pakotteita 14 henkilölle.

Kansainvälinen yhteisö pyrkii sitouttamaan Myanmarin osaksi kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Tämä tapahtuu niin kehitysyhteistyön kuin ulkopoliittisen vaikuttamistyön kautta. Suomi, yhdessä EU:n ja muiden sidosryhmien kanssa, tekee tätä työtä päivittäin sekä pääkaupungeissa että Myanmarissa.

Mitä Suomi tekee Rakhinessa ihmisten elinolojen parantamiseksi?

Suomi tukee Rakhinessa kehitystä useissa hankkeissa. Suomen rahoittamissa hankkeissa parannetaan lasten koulunkäyntimahdollisuuksia sekä tuetaan naisten ja tyttöjen oikeuksia erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyen.

Hankkeista hyötyvät sekä rohingat että muut etniset ryhmät. Rakhine on Myanmarin toiseksi köyhin alue. YK:nkin suositusten mukaisesti katsomme, että on tärkeä tukea koko alueen kehittämistä sen lisäksi, että syrjityt rohingat saavat erityistukea.

Suomen humanitaarinen apu Myanmariin ja Bangladeshiin oli vuonna 2019 1,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 2,2 miljoonaa euroa.

Mitä Rakhineen ja Myanmariin kuuluu?

Rakhinen pohjoisosa, jossa enin osa rohingoista on asunut, on tällä hetkellä suurelta osin asumatonta, ja pellot ovat kesannolla. Alueella asuu kuitenkin jonkin verran rohingoja. Myanmar rajoittaa voimakkaasti kansainvälisten järjestöjen ja osittain jopa humanitaarisen avun pääsyä alueelle.

Turvallisuustilanne Pohjois-Rakhinessa on heikentynyt myös siksi, että lähinnä Rakhinen valtaväestöä edustava etninen aseellinen ryhmä, buddhalainen Arakan Army, on aktivoitunut alueella ja käy taisteluja Myanmarin armeijaa vastaan.

Myanmarin 70 vuotta jatkuvaa sisällissotaa ei ole saatu loppumaan, ja rauhanprosessi on ollut vaikeuksissa, mutta jatkuu taas onnahdellen. Myanmarin 2015 valittu demokraattinen hallinto hallitsee maata edelleenkin vain osittain armeijan sotilasvallan ajalta periytyvän vahvan aseman vuoksi.

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana viestintäosastolla.