Mandariineja, saippuaa ja tyrnimehua – kehitysyhteistyöstä buustia yrittäjyydelle Nepalin Kaukolännessä

Nepalissa syksyllä päättyvä Kaukolännen vesivarainhoitohanke onnistui tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. Samalla kun kehitysyhteistyöllä parannettiin veden saatavuutta, edistettiin myös taloudellista toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

Kuusi henkilöä myyntipöydän takana tyrnimehupullot käsissään.
Apihimalin kunnassa toimiva Maldeshin osuuskunta myy valmistamaansa tyrnimehua. Kuva: Juho Haapala/FCG

Kaukolännen alue on syrjäistä vuoristoseutua, jossa ei juurikaan ole teollisuutta, joka työllistäisi ihmisiä. Osuuskunnat ovat perinteisesti matalan kynnyksen tapa aloittaa yritystoimintaa.

Osuuskuntien toiminnan kehittämisellä onnistuttiin kasvattamaan tuloja ja paikallistaloudessa kiertävä rahan määrä lisääntyi. Hankkeen kolmannessa vaiheessa vuosina 2016–2022 osuuskuntien saamasta tuesta hyötyi 164 000 henkeä. Hankkeen tuki oli esimerkiksi asiantuntija-apua ja materiaalista apua.

Osana hanketta vahvistettiin arvoketjuja. Arvoketjulla tarkoitetaan tuotteen tietä tuotannosta jalostuksen kautta myyntiin.

Kaukolännen vesivarahankkeessa arvoketjuja oli viisi: sitrushedelmät, kardemumma, inkivääri, tuoreet vihannekset ja intialainen voipuu eli chiuri. Tukea arvoketjujen kehittämiseen sai 23 000 henkeä.

”Paikalliset ihmiset ovat ylpeitä alueensa tuotteista ja ovat oppineet hyödyntämään niitä paremmin sekä omassa käytössä että tulonlähteenä. Erityisesti naisten taloudellinen asema on parantunut huomattavasti, sillä he eivät ole enää niin paljon tyypillisesti muualla työskentelevien miestensä rahalähetysten varassa”, kertoo hanketyön asiantuntija Juho Haapala FCG:sta.

Naisten osuuskunta näyttää muille esimerkkiä

Kesällä 2017 toimintansa aloittanut Swabalambin naisten viljelyosuuskunta voi olla ylpeä tähänastisista saavutuksistaan. Osuuskunta aloitti toimintansa Kailalin piirikunnassa kesällä 2017, ja sillä on jo yli 500 jäsentä. Se on tuottanut niin hyvin voittoa, että palkallisia työntekijöitä on kaksi.

Neljä naista tarkastelevat tilikirjaa.
Hallintovastaava Radha Bhat (oik.) ja osuuskunnan johtaja Shanti Bohara tutkivat Swabalambin naisviljelijöiden osuuskunnan tilikirjaa. Kuva: Liisa Takala/UM

Kaikki osuuskunnan jäsenet ovat naisia. Toiminnassa on mukana henkilöitä myös heikommassa asemassa olevista väestöryhmistä daliteista ja alkuperäiskansoista.

”Aluksi jotkut miehet olivat sitä mieltä, että naiset eivät osaisi pyörittää osuuskuntaa”, kertoo osuuskunnan johtaja Santhi Bohara.

Osuuskunta kehittää viljelysten tuottavuutta ja tulonhankkimismahdollisuuksia. Se toimii pankkina, joka myöntää jäsenilleen lainoja toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Naiset viljelevät myyntiin esimerkiksi mandariineja ja inkivääriä.

Naisten osuuskunta kehittää parhaillaan sitrushedelmien arvoketjua. Se tekee yhteistyötä kunnan, alueen viljelijöiden sekä myyntiä ja tukkuliiketoimintaa harjoittavien ostajien kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa tori varaston alapuolelle rinteeseen. Paikka on jo tasoitettu tulevaa kaupankäyntiä varten.

”Viljelijöiden tulot ovat monikertaistuneet. Koko mentaliteetti omaa työntekoa kohtaan on muuttunut”, sanoo osuuskunnan hallintotyöstä vastaava Radha Bhat.

Kaukolännen vesivarainhoitohankkeelta naisten osuuskunta sai tukea pienen varastorakennuksen rakentamiseen sekä kannettavan tietokoneen ja tulostimen hankintaan.

Oman alueen saippuaa tuontitavaran sijaan

Marman kaupungissa toimii 200 osakkaan osuuskunta, joka tekee saippuaa ja pyykinpesuainetta Intian voipuun pähkinöistä, chiurista.

Alueella ei ole aiemmin ollut omaa teollista saippuatuotantoa, vaan myynnissä ollut saippua on tullut Intiasta.  Taloudellisesti kannattavammaksi on osoittautunut pyykinpesuaineen valmistus.

Kolme miestä huoneessa, jossa on saippuan valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ja laitteita.
Saippuaosuuskunnan palkatut työntekijät Krisna, Puskar ja Shankar Mahara valmistavat saippuaa paikallisesta raaka-aineesta, chiurista. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Osuuskunta ostaa chiuri-pähkinät paikallisilta koulutuksen saaneilta kerääjiltä ja jauhaa ne. Joukkoon lisätään kirkastettua voita, ja saippuaseos puristetaan koneellisesti tangoiksi ja paloiksi. Ylijääviä ainesosia voidaan hyödyntää lannoitteena.

Arvoketjua osuuskunnassa rakennetaan tekemällä tuotekehitystä, markkinointia sekä etsimällä yhteyksiä ostajiin ja laajemmille markkinoille.

”Muutos on ollut suuri. Ennen chiuria käytettiin vain paikallisesti perheiden omiin tarpeisiin. Chiuri kasvaa luonnostaan alueella ja tuottaa runsaita satoja, joita ei juuri pystytty ennen kaupallisesti hyödyntämään. Sama koskee myös tyrniä”, sanoo Juho Haapala.

”Hankkeen yhteistyö osuuskuntien kanssa on mahdollistanut laajamittaisen ja järjestyneen taloudellisen toiminnan aloittamisen, josta hyötyvät kaikki alueen asukkaat.”

Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project, RVWRMP III), kolmas vaihe 2016–2022:

  • Jatkoa vuonna 2006 alkaneelle hankkeelle
  • Alue: Karnali ja Sudurpaschim
  • EU: 20 milj. euroa
  • Suomi: 15 milj. euroa
  • Nepal: 15 milj. euroa
  • Nepalin kunnat: 8,7 milj. euroa
  • Hyödynsaajat: 10,9 milj. euroa, josta suurin osa työpanosta
  • Hankkeen toteuttaja: Finnish Consulting Group, FCG

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee viestintäsuunnittelijana ulkoministeriön viestintäosastolla.