Koronapandemian kärjistämä globaali oppimisen kriisi vaatii ratkaisuja

Koronapandemian seurauksena koulutustavoitteiden saavuttaminen globaalisti on ottanut 20 vuotta takapakkia. Tilanne on suistanut monen lapsen pois koulusta sekä heikentänyt opetuksen laatua. Suomen opetusalan kehitysyhteistyö pureutuu globaaliin oppimisen kriisiin edistämällä koulutuksen laatua. Erityistä kohderyhmää ovat tytöt ja haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Viime vuosikymmenellä alettiin enenevästi kiinnittää huomiota hatariin oppimistuloksiin sekä opetuksen heikkoon laatuun. Ilmiö nimettiin oppimisen kriisiksi. Koronapandemian myötä globaali oppimisen kriisi on syventynyt edelleen.

Ennen koronapandemiaa noin 483 miljoonan lapsen lukutaito arvioitiin vähimmäisvaatimuksia heikommaksi, ja luvun odotettiin laskevan noin 20 miljoonalla vuoden 2020 aikana. Pandemian takia kävikin toisin: vähimmäislukutaidon alle pudonneiden lasten määrä lisääntyi vuonna 2020 noin 100 miljoonalla.

Oppimisen eriarvoisuus on kasvanut, sillä pandemia on vaikuttanut erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin. Maaliskuussa 2021 YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi 168 miljoonan aiemmin koulussa käyneen lapsen jääneen koulun ulkopuolelle lähes kokonaiseksi vuodeksi. Miljoonien lasten pelätään putoavan opetuksen piiristä kokonaan.

Oppilaitokset olivat vuonna 2020 suljettuina keskimäärin 79 työpäivää, ja jopa 90 prosenttia kaikista maailman oppilaista on joutunut olemaan pois koulusta. Korkean tulotason maissa sulut kestivät keskimäärin 53 päivää, alemman keskitulotason maissa noin 115 päivää ja matalan tulotason maissa 88 päivää.

Monet lapset ovat jääneet käytännössä kokonaan vaille opetusta. Yli kolmannes television tai radion välityksellä etäopetusta järjestävistä matalan tai alemman keskitulotason maista kertoi tavoittaneensa etäopetuksen piiriin alle 50 prosenttia alakoululaisista.

Kesäkuussa julkaistu Unescon, Unicefin, Maailmanpankin ja OECD:n raportti koulutuksen järjestämisestä pandemia-aikana korostaa tarvetta entistä tehokkaampaan oppimisvajeiden kartoittamiseen sekä oppimisen tukitoimien rahoittamiseen.

Koulunkäynti ei takaa oppimista

Laadukas koulutus on ihmisoikeus, joka edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä toimeentuloa. Maailmanpankin mukaan ennen koronapandemiaa noin 90 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista oli vähintäänkin kirjoilla koulussa. Pelkkä kirjoilla olo tai edes koulussa käyminen ei kuitenkaan riitä.

Kaikista maailman peruskouluikäisistä lapsista yli puolet eivät opi edes lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perusteita. Maailmanpankin vuoden 2018 kehitysraportin mukaan matalan tulotason maissa vain noin 15 prosenttia alakoululaisista saavuttaa vähimmäistason taidot matematiikassa. Vähimmäistason lukutaitoon yltää noin 5 prosenttia oppilaista.

Keskeisiä ongelmia oppimisen kriisin taustalla ovat muun muassa ylisuuret luokkakoot, opettajien riittämättömät taidot sekä koulujen puutteelliset resurssit kuten pula oppikirjoista.

Lisäksi puutteellinen ravinto vaikuttaa oppimiskykyyn. Kuukautiset voivat estää erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä, jos koulussa ei ole kunnollisia vessoja. Kouluun kulkeminen voi olla hankalaa esimerkiksi pitkän matkan tai vamman seurauksena. 

Laadukas koulutus on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä

Suomi tekee yhteistyötä koulutustavoitteiden edistämiseksi erityisesti Maailmanpankin, Aasian kehityspankin, Unescon, Unicefin ja Euroopan unionin kanssa. Suomi on lisäksi merkittävä opetusalan kahdenvälinen yhteistyökumppani Afganistanissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Nepalissa, Palestiinalaisalueella ja Ukrainassa.

Suomen opetusalan kehitysyhteistyö keskittyy erityisesti opetusjärjestelmien ja perusopetuksen kehittämiseen sekä edistämään pääsyä laadukkaaseen perus- ja toisen asteen opetukseen.

Suomi on tukenut esimerkiksi

  • kymmenientuhansien naisten peruslukutaidon saavuttamista Afganistanissa, jossa alle kolmasosa aikuisista naisista osaa lukea
  • yli 400 inklusiivisen opetuksen resurssikeskuksen perustamista Etiopiassa
  • lasten äidinkielistä opetusta Mosambikissa, jossa vain noin 10 prosenttia lapsista puhuu maan virallista kieltä portugalia kouluikään tullessa
  • yleissivistävän koulutuksen, opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämistä Nepalissa
  • Palestiinalaisalueella Länsirannan lasten koulukuljetuksia turvattomilla alueilla ja Gazassa 114 koulun kunnostamista vuoden 2014 sodan jälkeen.

Suomi on lisäksi tukenut opetussektorin työtä koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa. Vuonna 2020 Suomi myönsi yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa lisärahoitusta Education Cannot Wait- ja Global Partnership for Education -globaalirahastoille etäopetuksen järjestämiseen ja koulujen uudelleen avaamiseksi turvallisesti.

Viime vuonna lisätukea myönnettiin myös esimerkiksi Nepalin opetussektorille maan koronapandemian vastaisen sopeutussuunnitelman toimeenpanoon. Palestiinalaisalueella Suomen tukea uudelleenohjattiin hygieniatarvikkeisiin, joiden avulla koulun päättökokeet saatiin järjestettyä terveysturvallisesti.

Koronapandemiasta seuranneet koulusulut ovat heikentäneet monien lasten ravinnonsaantia, kun kouluruoka on jäänyt väliin. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toimii vuonna 2021 Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokalähettiläänä ja edistää kouluruokaohjelmien kansainvälistä tunnettuutta ja rahoitusta. Suomi tunnetaan yhtenä kouluruokailun edelläkävijämaista.

 

Sanna Lindgren

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö