Kestävän kehityksen ulkopolitiikka edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla

Tuore Polku 2030 –selvitys pitää kehitysyhteistyövaroja tärkeänä keinona kestävän kehityksen edistämiseen. Agenda 2030 –tavoitteisiin pääseminen tulisi raportin mukaan nostaa seuraavan hallitusohjelman perustaksi.

Suomi on monella inhimillisen hyvinvoinnin mittarilla maailman kärjessä: jos jossain, niin juuri meillä voisi olla mahdollista saavuttaa kaikki 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti Suomella voisikin olla vielä nykyistä vahvempi suunnannäyttäjän rooli.

Näin arvioi Demos Helsingin, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toteuttama Polku 2030 –raportti, joka puntaroi, kuinka hyvin Suomi on onnistunut edistämään vuonna 2015 asetettua Agenda 2030 –toimintaohjelmaa. Valtioneuvoston tilaama ulkopuolinen selvitys kattaa kansallisten toimien ohella myös ulkopolitiikan.

Kauppa, investoinnit ja verotus tiiviimmin mukaan

Globaalitasolla Suomi tukee kestävää kehitystä vahvimmin kehityspolitiikan kautta. Muualla ulkopolitiikassa Agenda 2030:n vaikutus politiikkaan on käytännössä yhä rajallinen, vaikka sen merkitys korostuukin erilaisissa linjauksissa.

Suomen vaikutusmahdollisuuksia ovat kuitenkin nakertaneet kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ja henkilöstön vähennykset: esimerkiksi perusrahoituksen lasku YK-järjestöille on pudottanut Suomen selvästi pois pohjoismaisesta viiteryhmästä, eikä suomalaisasiantuntijoilla ole mahdollisuutta kattavasti osallistua kansainvälisille foorumeille ja keskusteluihin, joissa Suomella olisi annettavaa.

Raportti nostaa esiin tarpeen johdonmukaisuuteen ja yhteistyöhön eri ministeriöiden ja hallinnonalojen kesken. Kestävän kehityksen ajattelu tulisi tuoda vahvemmin mukaan esimerkiksi kauppasopimuksia ja kansainvälistä verotusta koskeviin linjauksiin ja vaikuttamistyöhön.

Yritysten rooli kasvussa

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat toisiaan tukeva kokonaisuus, mutta esimerkiksi talouskasvu ja muut tavoitteet voivat helposti joutua ristivetoon. Yksityisen sektorin merkitys Agenda 2030 –toimintaohjelman toteutuksessa on kasvussa, mutta yrityksillä ei automaattisesti ole valmiutta kurkottaa ympäristökestävyyden ylitse ja tarkastella samalla myös liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Esimerkiksi kehitysyhteistyön yksityisen sektorin instrumenteissa on kuitenkin tältä osin menty viime vuosina eteenpäin, raportti toteaa.

Raportin suosituksiin Suomen ulkopolitiikan osalta kuuluu muun muassa kestävän kehityksen edistäminen laaja-alaisesti yli ministeriörajojen sekä ehdotus tiekartasta, jolla kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Arvio suosittaa myös laatimaan monenkeskisen kehitys- ja ulkopolitiikan vaikuttamissuunnitelman sekä varmistamaan, että Suomen EU-vaikuttaminen on linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Lue lisää Polku 2030 –selvityksen tuloksista.

​​​​​​​