Keskustelu kehitysyhteistyöstä on jakautunutta - voiko viestinnällä vaikuttaa siihen?

Miten ulkoministeriön viestintä kehityspolitiikasta pärjää kärjistävässä someilmastossa? Tuore evaluointi selvitti muun muassa tätä. Julkistustilaisuuden paneelikeskustelussa asiantuntijat kaipasivat viestintään rohkeutta sekä parempaa kytkentää suomalaisten arkeen.

 

Kehityspolitiikan viestinnästä keskustelivat Ujuni Ahmed (vas.), Mikko Koivumaa, Mirka Kartano ja Jouni Kemppainen. Paneelia veti Unna Lehtipuu.
Kuva: Olli Moilanen

Tuoreesta evaluoinnista käy ilmi, että Twitterissä kehitysyhteistyötä parjataan ja puolustetaan, mutta nämä keskustelut eivät juuri kohtaa. Lisäksi suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on arvopohjaista: sitä pidetään lähtökohtaisesti joko hyvänä tai huonona, ja kyse on harvoin mielipiteen muodostamisesta tosiasioihin perustuen.

Johtopäätös on, että suhtautuminen ja keskustelu kehitysyhteistyöstä ovat vahvasti jakautuneita. Mutta onko jakautuminen seurausta viestinnän epäonnistumisesta?

”Viestintä on osittain syypää. Jos painotetaan kurjuuskuvastoa, se viestii, että homma ei toimi”, totesi ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed kehitysviestinnän evaluoinnin julkistustilaisuuden paneelikeskustelussa.

Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen pohti, että jossain vaiheessa on juurtunut käsitys, että kehitysyhteistyö on tehotonta.

”Minkäänlainen kaunistelu ei toimi – viestinnän pitää pohjautua faktoihin ja olla äärimmäisen realistista”, Kemppainen ohjeisti.

Ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa tuki ajatusta: ”Meidän tehtävämme viranomaisena on tuoda faktoja pöytään.”

Koivumaa kuitenkin myönsi, että tunnevetoisessa keskusteluilmapiirissä ei pelkillä faktoilla pääse kovin pitkälle.

Rohkeutta viestintään: tarinoita ihmisistä ja uskallusta kohdata kielteiset keskustelut

Jos faktat eivät riitä vakuuttamaan, niin mikä sitten? Reilun kaupan viestintäpäällikkö Mirka Kartano korosti tarinoiden ja ihmisten merkitystä. Pitää näyttää, miten maailman eri kolkissa asuvilla ihmisillä on yhteistä pikemminkin kuin eroavaisuuksia.

”Jos haluamme aidosti puhutella suomalaisia, pitää löytää erilaisia tapoja paketoida ydinviestejä ja monipuolistaa tarinankerrontaa”, Kartano sanoi.

Kartano kannusti tässä ministeriön viestintää yhteistyöhön kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kanssa. Järjestöjen ruohonjuuritason kontaktien kautta löytyy hyviä tarinoita oikeista ihmisistä.

Evaluoinnin mukaan ministeriön viestintä pureutuu heikosti siihen osaan julkista keskustelua, jossa kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan vihamielisesti. Ahmed kaipasi lisää rohkeutta kohdata kielteinen keskusteluilmapiiri.

”Huonoin vaihtoehto on hiljentyä ja vetäytyä. Kannattaa lähteä kohti vaikeita keskusteluja.”

Kemppainen taas kehotti kohtaamaan kielteisesti suhtautuvat arvostaen. ”Keskittyisin kohtaamaan syyt. Ei vain, että ’olet ymmärtänyt asian väärin’.”

Onko kehityspolitiikka geopolitiikan väline vai onko sillä itseisarvoa?

Venäjän hyökkäyssodan ja globaalien kriisien maailmassa kehityspolitiikkaa kytketään yhä tiukemmin laajempaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä muuttaa myös sitä, miten kehitysyhteistyön merkitystä perustellaan julkisuudessa.

Paneelia vetänyt kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin viestintäjohtaja Unna Lehtipuu kysyi, että uhkaako kehitysyhteistyöstä tulla vain geopolitiikan väline vai onko sillä edelleen itseisarvoa.

”Luulen, että se on molempia”, Koivumaa vastasi. Kytkös ulkopolitiikkaan tekee hänen mielestään kehityspolitiikasta ymmärrettävämpää suomalaisille. ”Se tuo tiettyä relevanssia, että miten tämä liittyy minuun tai Suomeen. Samalla kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla pitää olla itseisarvo. Sitä ei pidä tehdä vain puhtaasti omista intresseistä.”

Evaluoinnit tuottavat tietoa ja ymmärrystä kehityspolitiikan toteutuksesta

Tuoreessa evaluoinnissa arvioitiin kehityspolitiikan viestintää vuosina 2015–2022. Siinä tarkasteltiin, miten tehokkaasti ulkoministeriön viestintä kehityspolitiikasta tavoittaa kohdeyleisöjään. Evaluointi toteaa, että viestintä toimii kohtuullisen hyvin, mutta näkyvyys rajoittuu usein niihin, jotka jo seuraavat kehityskysymyksiä. Viestinnän tehokkuutta rajoittaa muun muassa se, että ministeriöltä puuttuu pitkäjänteinen strategia, joka mahdollistaisi tehokkaan viestinnän suunnittelun ja priorisoinnin.

Mediaa ministeriön viestintä tavoittaa ja sitouttaa hyvin muun muassa kehityskysymysten perehdytysohjelmalla. Kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyötä taas voisi arvioinnin mukaan tiivistää.

Evaluoinnit ovat kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tehtäviä riippumattomia ja itsenäisiä arviointeja. Ne tuottavat tietoa kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä auttavat ymmärtämään, mikä kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä toimii ja miksi. Kaikkien evaluointien tulokset käsitellään ministeriössä ja päätetään, miten evaluointien antamat suositukset toteutetaan.

Lue lisää