Keski-Aasian maat ponnistelevat jaloilleen

Keski-Aasian maissa on runsaasti kaivannaisia ja uusiutuvia energianlähteitä. Niiden kestävä ja vastuullinen käyttö on yksi maiden tulevaisuuden avainkysymyksistä, kertoo Suomen Keski-Aasian kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen.

Miten kuvailisit Keski-Aasian maiden tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Keski-Aasian sisämaat - Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan – itsenäistyivät vasta reilut kolmekymmentä vuotta sitten. Näissä aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa demokratia samoin kuin oikeusvaltion ja markkinatalouden käytännöt ovat siis vielä varsin nuoria ja kehittymässä. Myös ekologisesti neuvostoajan perintö on ollut raskas. Sen aiheuttamista ympäristökatastrofeista merkittävimpiin kuuluvat Aral-järven kuivuminen ja ydinkokeiden jättämät saasteet.

Maissa on runsaasti luonnonvaroja, mutta ne sijaitsevat sisämaassa kaukana maailman markkinoista ja valtameriväylistä. Vuoristoisissa maissa ilmastonmuutos aiheuttaa jäätiköiden sulamista ja tietää entistä ankarampaa vesipulaa sekä sään vahingollisia ääri-ilmiöitä.

Jotta maiden talous voisi vahvistua, niin edellytyksiä yksityissektorin kehittymiselle pitäisi parantaa ja valtion osuutta talouselämässä vähentää. Tätä koskevien uudistusten toteuttaminen on edennyt, mutta ulkomaisten sijoitusten osuus ei ole kuitenkaan yltänyt toivotulle tasolle. Työmahdollisuuksien puute on ajanut huomattavan osan nuoresta ja ripeästi kasvavasta väestöstä töihin ulkomaille, etupäässä Venäjälle, mutta myös Turkkiin, Persianlahden maihin ja Eurooppaan. Maassa ei myöskään ole tarjolla riittävästi korkeamman teknologian vaatimuksiin vastaavaa koulutusta.  

Minkälaista tukea Suomi antaa Keski-Aasian maille?

Suomi tekee yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa sekä kahdenvälisesti että osana EU:ta. Suomen yhteistyö alueella alkoi pian maiden itsenäistymisen jälkeen. Nykyisin kahdenvälinen yhteistyö Keski-Aasiassa suuntautuu alueen köyhimpiin maihin: Kirgisiaan, Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin. Vuosina 2021–2024 yhteistyössämme korostuu oikeusvaltion kehittäminen, kestävän talouskasvun luominen ja luonnonvarojen hallinnan parantaminen. Yhteistyön budjetti näille neljälle vuodelle on yhteensä 25 miljoonaa euroa.

Meneillään ovat esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen toteuttama yhteistyö, jossa kehitetään alueen vesivarojen käyttöä, Geologian tutkimuskeskuksen toteuttama yhteistyö luonnonvarojen hallinnan vahvistamiseksi sekä Ilmatieteenlaitoksen yhteistyö, jossa parannetaan alueen säähavainto- ja ennustepalveluja. Oikeuspalveluiden saatavuutta, työpaikkojen luomista ja pienyrittäjien kilpailukykyä Suomi tukee yhdessä YK:n kehitysjärjestön UNDP:n kanssa.

Koska maissa on paljon nuoria, maat itse toivovat tukea myös koulutuksen kehittämiseen. Tähän liittyen Opetushallitus on aloittamassa yhteistyötä muun muassa opetussuunnitelmien ja opettajien ammatillisen kehityksen tukemiseksi sekä inklusiivisen koulutuksen kehittämiseksi.

Millaisena näet Keski-Aasian maiden tulevaisuuden?

Paljon riippuu siitä, saavatko maiden nuoret riittävästi koulutusta ja löytyykö heille sopivia työpaikkoja sekä siitä, pääsevätkö nuoret paremmin mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hyvässä tapauksessa syntyy mahdollisuuksia innovaatioiden ja luovuuden monipuolistumiseen sekä erikoistumiseen mikä taas voimistaa yhteiskunnan kehitystä ja markkinoiden kasvua. Riskinä muutoin on, että nuoret syrjäytyvät ja kyvykkäimmät lähtevät maasta. Vaarana on myös, että väkivaltaiset ääriliikkeet tuovat epävakautta alueelle.

Alueella on runsaat uusiutuvat energiavarat – vuoristo tuottaa vesivoimaa, arolla tuulee ja aurinko usein paistaa poutaisessa mannerilmastossa. Vihreään siirtymään tarvittavia metalleja löytyy runsaasti. Nämä voivat tuoda valtioille tuloja, jos vain saadaan mobilisoitua riittävästi investointeja, joiden avulla jalosteet voidaan saattaa maailman markkinoille ilman kielteisiä ympäristövaikutuksia.  

Mikä on sykähdyttänyt sinua Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa henkilökohtaisesti ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Silkkitien vanhoihin kaupunkeihin tutustuminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ikiaikaisuuden toteaminen on kiehtovaa. Ihastelen myös ihmisten hämmentävänkin arvostavaa Suomen tuntemusta, keskinäistä kunnioitusta, ystävällisyyttä ja avuliaisuutta yhdistyneenä sydämellisen ylitsepursuavaan

vieraanvaraisuuteen. Erityisesti mieleeni on jäänyt toteamus siitä, että linnun voiman voi päätellä sen siivistä, ihmisen hänen ystävistään.

 

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.

Teksti: Milma Kettunen