Keski-Aasia – silta Euroopan ja Aasian välillä

Astanan edustusto hoitaa Kazakstanin lisäksi suhteita Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaahan Kirgisiaan. Suurlähettilään pitää kiireisenä vilkastunut vierailuvaihto ja kasvava kiinnostus Keski-Aasian tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia kohtaan, kertoo Suomen Astanan-suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist.

Kirgisia on ollut Keski-Aasian maista demokraattisin. Suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist toivoo, että maa jatkossakin hyödyntää kansalaisyhteiskunnan voimaa yhteiskunnan kehityksessä.

Miten kuvailisit Kirgisian tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Kirgisia on 30 vuotta itsenäistymisensä jälkeen edelleen köyhä, luonnonolosuhteiltaan haavoittuva ja apuriippuvainen maa. Venäjä on maan perinteinen strateginen kumppani, mutta taloudelliset suhteet Kiinaan ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Kirgisian bruttokansantuotteesta noin 30 prosenttia tulee Venäjällä työskentelevien siirtotyöläisten rahalähetyksistä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heijastuu Kirgisian talouteen haitallisesti. Kirgisialla on kuitenkin rikkaat luonnonvarat ja muun muassa kultakaivoksia sekä vesivesivaroja.  Ilmastonmuutos on Kirgisialle suuri haaste. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät äärisääolosuhteet, kuten kuivuus, vaikeuttavat Kirgisialle tärkeiden elinkeinojen harjoittamista.

Vuoden 2020 lokakuussa pidettyjä, mitättömäksi julistettuja parlamenttivaaleja seurannut vallankaappaus johti uusiin presidentinvaaleihin, joissa presidentiksi valittiin Sadyr Zhaparov. Hänen ohjauksessaan maa on siirtynyt presidenttivaltaiseen hallitusmuotoon. Viime aikoina on nähty merkkejä Kirgisiassa perinteisesti suhteellisen vapaasti toimineen kansalaisyhteiskunnan liikkumavapauden heikkenemisestä. Myös ajoittain väkivaltaisiksi kärjistyvät rajakiistat naapurimaiden kanssa ovat huolestuttava kehityspiirre.

Minkälaista tukea Suomi antaa Kirgisiaan?

Suomen ja Kirgisian suhteet ovat pitkään jatkuneen kehitysyhteistyön myötä perinteisesti hyvät, ja niiden ylläpitäminen myös poliittisella tasolla on tärkeää. Kehitysyhteistyö alkoi heti Kirgisian itsenäistyttyä vuonna 1991. Tällä hetkellä hankkeet keskittyvät tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen tukemiseen sekä luonnonvarojen kestävän hallinnan ja ilmastokestävyyden edistämiseen. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitos tukee Kirgisian viranomaisia muun muassa sää- ja ilmastopalveluiden kehittämisessä. Lisäksi tuemme UNDP:n kautta Kirgisian talouskasvua kauppaa edistävällä Aid for Trade –hankkeella. Olen iloinen, että myös lähetystöllä on mahdollisuus tukea pieniä hankkeita omalla paikallisen yhteistyön määrärahalla. Hankkeiden avulla pääsemme kurkistamaan kansalaisyhteiskuntaan ja haluamme tukea erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa yhteiskunnassa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo ei vielä toteudu.

Millaisena näet Kirgisian tulevaisuuden?

Kirgisian tulevaisuus on kytköksissä siihen, miten maa pystyy vastaamaan ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin. Parhaassa tapauksessa investoinnit vihreään siirtymään voivat avata mahdollisuuksia myös entistä kestävämmälle ja inklusiivisemmalle kasvulle ja parantaa kansan hyvinvointia. Kirgisia on ollut Keski-Aasian maista demokraattisin ja toivon, että maa jatkossakin hyödyntää kansalaisyhteiskunnan voimaa yhteiskunnan kehityksessä.

Haluan, että Suomi on mukana tukemassa kestävää kehitystä Kirgisiassa ja Kazakstanissa niin kahdenvälisesti kuin EU:n osana. Suomea pidetään täällä hyvänä kumppanina. Rohkaisevaa on, että suomalaiset yritykset ovat aiempaa kiinnostuneempia Keski-Aasian markkinamahdollisuuksista nyt, kun Venäjän markkinat ovat sulkeutuneet. Astanan suurlähetystö on viime vuonna aloittanut viisumien käsittelyn Kazakstanin ja Kirgisian asukkaille ja toimii jatkossa Suomen alueellisena viisumi- ja oleskelulupakeskuksena Keski-Aasiassa, mikä lisää Suomen painoarvoa alueella.                      

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Kirgisiassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Kirgisian upea luonto vuoristoineen ja välittömät, omaa kulttuuriaan arvostavat ja ylenpalttisen vieraanvaraiset ihmiset tekevät minuun vaikutuksen jokaisella vierailulla. Maa on vielä melko tuntematon matkailukohteena, mutta kehittyy koko ajan. Luonto- ja kulttuurielämyksiä sekä ystävällistä palvelua on tarjolla joka makuun. Olen myös vaikuttunut Kirgisian vahvoista naisista, jotka ovat historian kuluessa ja nykypäivänä laittaneet itsensä likoon ja tarttuneet vaikeisiin tehtäviin maan kehitystä vauhdittaakseen.


 

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.

Teksti: Milma Kettunen