Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen

Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kansalaisten mielestä Suomella olisi ylivoimaisesti eniten annettavaa kehitysmaille koulutuksen parantamisessa. Tiedot ilmenevät UM:n Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Kehitysyhteistyö sekä kiinnostaa entistä enemmän että on suomalaisten mielestä entistä tärkeämpää. Suomalaisista 47 % pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja 41 % melko tärkeänä. Viime vuoteen verrattuna erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut 5 prosenttiyksikköä.

”Tulos on ilahduttava. Minusta se kertoo siitä, että suomalaiset eivät halua olla vain passiivisia sivustaseuraajia vaan vastuullisesti osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Mielipidetutkimuksessa kansalaisilta kysyttiin ilman valmiita vastausvaihtoehtoja, missä Suomella olisi eniten annettavaa kehitysmaille. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen. Sen mainitsi 37 % vastaajista. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat terveydenhuolto (13 %) sekä naisten ja lasten auttaminen (11 %).

Mielipidekyselyn perusteella suomalaiset painottavat vahvasti koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä. Vastaajat pitävät alhaista koulutustasoa, konflikteja sekä epätasa-arvoista yhteiskuntarakennetta köyhyyden ja alikehityksen suurimpina syinä.  Globaaliin eriarvoisuuteen puututaan kansalaisten mielestä tehokkaimmin koulutuksella. Myös tyttöjen ja naisten aseman vahvistamisessa osaaminen ja ammattitaito ovat kyselyn vastaajien mielestä avainasemassa.

”Tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että kehitysmaiden kouluissa opitaan aivan liian vähän. Puhutaan oppimisen kriisistä. Parhaillaan asiantuntijaryhmä viimeistelee ulkoministeriön toimeksiannosta raporttia siitä, miten Suomi voisi olla mukana tätä kriisiä ratkaisemassa. Olen iloinen, että teemalla on suomalaisten vahva tuki”, Virolainen sanoo. 

Mielipidetutkimuksen mukaan kansalaiset ovat lähes yksimielisesti Suomen kehitysyhteistyön ykköstavoitteen, tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kannalla: naisten ja tyttöjen oikeutta omaan kehoonsa pitää tärkeänä 98 prosenttia vastaajista.

Kehitysyhteistyö määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 61 % nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja, 23 % pitäisi ennallaan, 11 % vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 % lopettaisi kokonaan. Kansalaiset kuitenkin arvioivat kehitysyhteistyömäärärahojen tason alakanttiin.

Tutkimukseen haastateltiin 1004 henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 17.5.–8.6.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä 95 %:n luotettavuustasolla.

Poimintoja mielipidetutkimuksen tuloksista:

  • Jos henkilö kertoo seuraavansa aktiivisesti maailman tapahtumia, on suuri todennäköisyys, että hän pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä (54 % pitää erittäin tärkeänä, 31 % melko tärkeänä).
  • Jos henkilö uskoo, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan on todennäköistä, että kehitysyhteistyö on hänen mielestään tärkeää (Vastaukset: 64 % erittäin tärkeää, 29 % melko tärkeää)
  • Keskeisimmät perustelut kehitysyhteistyölle : konfliktien ja pakolaisuuden ehkäiseminen, joilla voidaan vaikuttaa maailman vakauteen (33 %); vauraiden ja kehittyneiden maiden moraalinen velvoite auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita (32 %).
  • 61 % on sitä mieltä, että Suomen kehitysyhteistyö on joko erittäin tai melko tehokasta ja sillä saadaan aikaan tuloksia. Kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen suhtautuu epäilevästi 34 %.
  • Noin 50 % suomalaisista on kuullut YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) tavoitteista. Muutos vuoteen 2017 jopa 20 prosenttiyksikköä.
  • Suomalaisten valitsemat kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta ovat puhdas vesi (43 %), koulutus (36 %) ja nälän poistaminen (35 %).
  • Yli puolet vastaajista kokee, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä (57 %).
  • Pääsy koulutukseen ja ammattiopetukseen on suomalaisten mielestä tärkeintä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamisessa (74 %).
  • Kansalaisten enemmistö arvioi, että kehitysyhteistyö on pääosin ihmisoikeuksia kunnioittavaa, kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin sekä on luotettavaa.  Kehitysyhteistyön läpinäkyvyydessä on kansalaisten mielestä kaikissa yhteistyömuodoissa parantamisen varaa.
  • Yhteensä 61 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyömäärärahoja: 38 prosenttia suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyömäärärahoja niin, että 0,7 prosentin BKT-osuuteen päästäisiin joko seuraavan tai sitä seuraavan hallituskauden aikana. 23 prosenttia lisäisi vähintään sen verran, ettei BKTL-osuus laske nykyisestä ja 23% pitäisi määrärahat ennallaan. Yhteensä 11 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran tai merkittävästi; 2 prosenttia lakkauttaisi kehitysyhteistyön kokonaan.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2018 - koko raportti ja infografiikat (avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja:

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi

Ministerin haastattelupyynnöt diplomaattiavustaja Tuuli-Maaria Aalto, puh  040 352 0463; muut tiedustelut kehitysviestinnän yksikönpäällikkö Erja-Outi Heino, puh. 0295 351 384. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi