Kehitysavun tehokkuus ja viestintä puhuttavat verkkokeskustelussa

Avun tehokkuus, tiedon kulku ja uudet kehitysyhteistyön keinot nousevat esiin verkkokeskustelussa. Myös muun muassa Suomen metsähankkeet, kriisiavun ja kehitysavun välinen alue sekä kumppanimaiden valitseminen kiinnostavat keskustelijoita.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen järjesti kansalaisjärjestöille keskustelutilaisuuden uudesta kehityspoliittisesta ohjelmasta Helsingissä 21. elokuuta. Tilaisuuden jälkeen keskustelu on jatkunut ulkoministeriön verkkosivuilla.

Avun keinot ja kanavat

Kim Remitzin mielestä "hätäavun ja kehitysavun väliin tulisi perustaa uusi kansallinen instrumentti, joka riittävän nopeasti ja tehokkaasti pystyisi rahoittamaan toimintaa hätäavun ja kehitysyhteistyön väliin jäävässä mustassa aukossa." Hän muistuttaa, että "yli puolet maista, jossa on ollut sisällissota, vaipuu uuteen konfliktiin viiden vuoden sisällä."

Yrjö Tervakangas pohtii kumppanimaiden tilannetta kysyen "Millä toimenpiteillä näitä asiantuntijoiden linjauksia ollaan toteuttamassa Suomen uudessa virallisessa kehitysyhteistyössä? Onko esimerkiksi Vietnam saatu jo siinä määrin jaloilleen, että yhdeksi pääyhteistyömaaksi voitaisiin sen paikalle vaihtaa vaikkapa Kambodža?"

Vaili Jämsä huomauttaa että ilman toimivia paikallisia järjestelmiä ja järjestelyjä, eli kansantalouden rahojen keruuta ja resurssien jakamista, ei voida perustaa pysyviä toimintoja. Hän katsoo että "tämä pitää sisällään paikallisen talouden ja hallinnon hoitamista."

"Paikallistason toiminnassa olisi tärkeää kehittää myös sisämarkkinoita, kuinka tuottaa
elintarvikkeet ja tuotteen omiin tarpeisiin ja saada tuotteensa markkinoille omassa ¨
taloudessa", hän lisää.

Heikki Jokipii katsoo että ohjelmaluonnoksen "tavoite ei ole nostaa kehitysmaita tai edes sallia niiden nousevan meidän tasollemme. Ehkä niiden sopii hiukan kehittyä, mutta vain tietyissä rajoissa."

Tiedonvälitys

Vaili Jämsän mielestä kehittyvät maat tarvitsevat vapaan tiedonvälitysväylän, joka saavuttaa suuren osan väestöstä. "Tiedot sairauksista, lasten ja naisten oikeuksista, markkinointiväylä, oikeudenmukaisuuden valvonta, säätiedot ja moni muu aspekti olisi tärkeää saada kansalaisten käyttöön ilmaiseksi ja puolueettomasti." Hänen mukaansa riippumaton ja vapaa tiedonvälitys luo mahdollisuuksia pysyville muutoksille.

Ahto Raution mukaan vapaata tiedonkulkua "tulisi lähteä kehittämään yhteisöllisten (pan-) verkkojen avulla. "Saammeko tuntea World Community Grid -verkon tapaisilla ratkaisuilla globaalia yhteisvastuuta ja antaa panoksemme tärkeiden asioiden kehittämiseen", hän kysyy.

Metsäyhteistyön tehokkuus

Tove Selin asettaa suomalaisen metsäosaamisen kyseenalaiseksi ja korostaa, että Kaakkois-Aasiassa on todella paljon alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen metsäosaamista eli taitoa käyttää monimuotoista sademetsää kestävästi.  "jos...metsien suojelu kiinnostaa kehitysmaissa, resurssit pitäisi antaa suoraan kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnalle esimerkiksi erityissäätiöiden kuten Siemenpuu-säätiön kautta."

Irmeli Mustalahti kirjoittaa väitöstutkimuksestaan, jonka tapaustutkimuksissa kävi ilmi, että hankkeet eivät pystyneet turvaamaan paikallisten ihmisten mahdollisuuksia saada riittävästi tietoa luonnonvaroista ja niiden käytöstä. Tämä kavensi mahdollisuuksia hyötyä niiden käytöstä ja hallinnasta. "Osallistavan metsätalouden tarvitseman poliittisen ja institutionaalisen tuen puuttuessa paikalliset ihmiset toimivat lähinnä työvoimana metsänsuojelussa tai metsävarojen hyväksikäytössä."

Mustalahden mukaan osallistavan metsätalouden tukeminen vaatii pitkäaikaista tukea paikalliselle väestölle ja heidän etujaan ajaville paikallisorganisaatioille. "Tuettaessa metsäsektoria kehitysyhteistyövaroin on tärkeää tukea kansalaisyhteiskuntaa ja poliittisia koalitioita, jotka ajavat paikallisten ihmisten oikeuksia luonnonvaroihin ja tukevat hyvän hallinnon toteuttamista metsäsektorilla."

Vesa Kaarakka kirjoittaa, että trooppisen metsänhoidon opetus ja tutkimus on Helsingin yliopistossa laaja-alaista. "Kohteena eivät tietenkään ole pelkästään metsät ja puut. Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan Viikin tropiikki-instituutin opetus kattaa myös osallistavat menetelmät ja niiden käytön metsien hoidossa ja käytössä sekä hoidon ja käytön suunnittelussa."

Puheenvuorot ovat luettavissa kokonaisuudessaan global.finland.fi-verkkopalvelussa, jossa keskustelu aiheesta jatkuu.