Kehitys-lehti: Hauraat valtiot haastavat kehitysyhteistyön

Miten kehitysyhteistyötä voi tehdä hauraissa valtioissa, joiden yhteiskunnan rakenteet ovat romahtaneet? Mitä kuuluu maailman unohdetuille kriiseille Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tuore Kehitys-Utveckling-lehti.

Äärimmäinen köyhyys ja epävakaat olot keskittyvät harvaan joukkoon hauraita maita. Myös aseelliset konfliktit ja poliittinen epävakaus yhdistävät näitä maita. Hauraiden valtioiden mahdollisuudet vastata muihin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin tai koronapandemiaan, ovat heikot. Hauraat maat tarvitsevat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kipeämmin kuin moni vakaampi maa. Samaan aikaan yhteiskuntien olosuhteet tekevät kehitysyhteistyön tekemisestä haastavaa. Kuinka ongelmaa voidaan ratkoa? Juuri julkaistun Kehitys-lehden 4/21 pääjuttu pohtii kehitysyhteistyön mahdollisuuksia hauraissa valtioissa.

Bangladeshissa lähes miljoona rohingaa odottaa pakolaisleireillä mahdollisuutta palata kotiinsa Myanmariin. Syyriassa on sodittu jo 11 vuotta, ja valtaosa Syyrian pakolaisista odottaa edelleen kotiinpääsyä. Moni syyrialaislapsi on viettänyt koko elämänsä pakolaisleireillä. Jemenissä sota on kestänyt yli viisi vuotta, ja maan asukkaista kolme neljästä tarvitsee apua. Kun maailma on kääntänyt katseensa koronapandemiaan, monet pakolaiskriisit ovat jääneet varjoon. Mitä pakolaisille nyt kuuluu? Kehitys-lehden Ajankuva kääntää katseensa maailman unohdettuihin kriiseihin.

Lisäksi Kehitys-lehti kertoo muun muassa, kuinka ruokalähetit työskentelevät Perussa, millaista on tansanialainen singelimusiikki ja miten koronapandemia voi vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä kehittyvissä maissa.

Lue uusin Kehitys-Utveckling-lehti verkossa(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Tilaa lehti ilmaiseksi(Linkki toiselle verkkosivustolle)