Kansalaisjärjestöt keskustelivat ulkoministerin kanssa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston kesän istunnossa
Kansalaisjärjestöt pohtivat 18. toukokuuta yhdessä ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa Suomen tavoitteita ja painopisteitä YK:n ihmisoikeusneuvoston 50. sääntömääräiseen istuntoon, joka kokoontuu Genevessä 13.6.–8.7. Ulkoministeriössä järjestettyyn kuulemistilaisuuteen osallistui edustajia lähes 40 kansalaisjärjestöstä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari.
Suomen vuodet 2022–2024 kattava jäsenyyskausi YK:n ihmisoikeusneuvostossa alkoi tammikuussa. Ennen neuvoston kolmesti vuodessa kokoontuvia sääntömääräisiä istuntoja ulkoministeriö kuulee ulkoministerin johdolla kansalaisjärjestöjen näkemyksiä. Helmikuussa virtuaalisesti järjestetyn kuulemisen jälkeen kansalaisyhteiskunnan edustajat ja ulkoministeri Haavisto pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kasvokkain vaihtamaan ajatuksiaan Suomen ihmisoikeusneuvostotyön tavoitteista ja painopisteistä.
Suomen jäsenyyskauden toisessa ihmisoikeusneuvoston istunnossa 13.6.–8.7. käsitellään laajasti niin temaattisia kuin maakohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä. Istunto keskittyy vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksiin sekä sukupuolten tasa-arvoon.
Ulkoministeri Haavisto korosti naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon puolustamista
Puheenvuoronsa aluksi ulkoministeri Haavisto painotti kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyttä. Yhteistyö kotimaisen ja kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan kanssa on keskeinen osa Suomen jäsenyyskautta YK:n ihmisoikeusneuvostossa.
Haavisto kertoi myös Suomen jäsenyyskauden ensimmäisestä istunnosta (28.2.–1.4.2022), johon Venäjän hyökkäys Ukrainaan vahvasti vaikutti. Venäjän hyökkäys tuomittiin laajasti muun muassa ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa, jonka puolesta Suomi äänesti ja vaikutti. Ministeri Haaviston mukaan on tärkeää, että Venäjä ja yksittäiset kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt saadaan vastuuseen teoistaan. Ihmisoikeusneuvoston perustama tutkintakomissio tukee tätä työtä.
Venäjän hyökkäyksestä huolimatta ihmisoikeusneuvosto pysyi kuitenkin toimintakykyisenä. Haaviston mukaan viime istunnossa käsiteltiin laajasti myös eri maiden ihmisoikeustilanteita ja erilaisia temaattisia kysymyksiä, joiden osalta tehtiin tärkeitä päätöksiä.
Haavisto kertoi, että ihmisoikeusneuvoston tulevassa istunnossa Suomi osallistuu aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa koskeviin neuvotteluihin. Ihmisoikeusneuvoston LHBTI-henkilöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estämistä koskevan asiantuntijan toimikauden uusiminen on niin ikään Suomelle yksi prioriteetti. Istunnossa käsitellään myös sananvapauteen, liiketoimintaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja sekä useiden eri maiden, kuten Valko-Venäjän, Eritrean, Afganistanin sekä Myanmarin ihmisoikeustilanteita.
Kansalaisjärjestöt painottivat haavoittuvassa asemassa olevien huomioimista
Aktiivisesti keskusteluun osallistuneet kansalaisyhteiskunnan edustajat painottivat puheenvuoroissaan erityisesti naisten ja tyttöjen, vammaisten henkilöiden sekä nuorten huomioimista ihmisoikeusneuvostossa.
Kansalaisjärjestöjen puheenvuoroissa todettiin, että koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen kaltaiset kriisitilanteet ovat heikentäneet entisestään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeustilanteita. Suomen toivottiin jatkossakin vaikuttavan ihmisoikeusneuvostossa vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteeseen.
Ulkoministeri Haavisto kiitti kansalaisyhteiskunnan edustajia näkemyksistä ja kannusti heitä olemaan yhteydessä ulkoministeriöön YK:n ihmisoikeusneuvostoon liittyvissä asioissa. Tiivis näkemystenvaihto ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on ulkoministeriölle tärkeää.