Itä-Afrikan lapset kärsivät hyväksikäytöstä
Suomen Pelastakaa Lapset -järjestö tekee työtä Itä-Afrikan lasten oikeuksien parantamiseksi. Järjestö avasi hiljattain aluetoimiston Nairobissa, ja käynnisti samalla lapsen oikeuksia suojelevan ohjelman.
Anne Kanene (45) on työskennellyt heinäkuun alusta asti Pelastakaa Lapset -järjestön Itä-Afrikan aluetoimiston johdossa. Sen toimikenttään kuuluvat Kenian lisäksi Eritrea, Etiopia ja Somalimaa.
"Laajalla alueella toimimisessa opimme valtavasti toisiltamme. Se on työn vahvuus", Kanene iloitsee.
Pelastakaa Lapset keskittyy kehitysyhteistyössään kaikille avoimen ja laadukkaan peruskoulutuksen edistämiseen ja lastensuojelun vahvistamiseen. Lastensuojelun kokonaisuus on iso ongelma Itä-Afrikassa.
Keniassa Kanenen mukaan on lainsäädännön tasolla tapahtunut pientä edistystä, mutta toimeenpano on haaste.
Lastensuojelun mahdollisia asiakkaita riittää, sillä Keniassa on 17 miljoonaa alle 18-vuotiasta. Pelastakaa Lapset arvioi, että 30 000 lasta tulee hyväksikäytetyksi ennenkuin he täyttävät 13 vuotta.
Lapsen oikeuksien edistäminen vaatii
tiukkaa faktaa ja käytännön työtä
Mitä jos lapsi joutuu hyväksikäytetyksi? "Tarvitsemme tietoa siitä mitä toimintamalleja on olemassa, sekä virallisia että epävirallisia", hän kertoo ja jatkaa, että tärkeä haaste on paikallistaa vastuunkantajat ja selvittää, miksi asia jää piiloon.
Kuva vastuunkantajista ja avainhenkilöistä on jo kirkastumassa. Samalla on selvitetty, miten voidaan vahvistaa olemassa olevia toimintamalleja ja kehittää uusia.
Avainasemassa ovat luonnollisesti perheiden huoltajat, Kanene painottaa. Tärkeitä ovat myös koulut, opettajat ja koulukomiteat. Keniassa on määritelty lasten asioiden palvelupisteet ja alueelliset lastensuojelukomiteat. "Perinteiset yhteisöjen johtajat ovat hyvin tärkeitä lapsen oikeuksien kannalta", hän muistuttaa, sillä tapauksia sovitaan myös perinteisen järjestelmän kautta. Poliisiviranomaiset ovat luonnollisesti myös keskeisiä.
Maakunnan tasolla avainasemassa ovat opetus-, sosiaali- ja terveysviranomaiset ja alueellisesti Pelastakaa Lapset pyrkii vaikuttamaan Afrikan Unionin kautta.
"Emme työskentele pelkästään vaikuttamisen tasolla", Kanene vakuuttaa. "Käytännön työ ja yhteistyökumppaniemme vahvistaminen ovat yhtä lailla tärkeitä. Kaikki kolme on oltava mukana."
Hyväksikäyttö jää usein piiloon
Vaikuttamistyön ja verkostoitumisen ohella on nähtävä, mitä tapahtuu yksittäiselle lapselle. Kenttäkäynneillä tulee esiin pysähdyttäviä tapauksia kuten opettaja, joka oli käyttänyt hyväksi 48 lasta. "Kuinka paljon on niitä, joista emme saa koskaan tietää", hän pohtii.
Asioiden tuominen esiin ei riitä, vaan lapsen oikeudet on turvattava myös itse prosessissa. Kanene kertoo hyväksikäyttötapauksesta, joka oli ehtinyt oikeuskäsittelyyn asti: "Oikeuden istunnossa hyväksikäytetty lapsi joutui istumaan vastapäätä hyväksikäyttäjäänsä, joka oli oma isä. Asia tyssäsi tähän."
Perintökiistat ovat myös hankalia. Vaikka laki on takana, yhteisön painostus voi olla niin vahva että se estää toimimasta. Lapsen oikeuksien rikkominen on tullut hyvin vahvasti esille kiistoissa.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ja lasta vahingoittavat käytännöt kuten tyttöjen sukuelinten silpominen rikkovat lapsen oikeuksia. "Liian varhain solmitut avioliitot ovat Keniassa paikoitellen yleisiä. On tapauksia, joissa lapsi on raiskattu ja hän on joutunut myöhemmin menemään naimisiin raiskaajansa kanssa."
Afrikan väestöneuvoston raportin mukaan 73 prosenttia kenialaisista naisista solmii avioliiton ennen 18 ikävuottaan.
Edistysaskeliakin on otettu, Kanene muistuttaa. "Keniassa on vahva kansalaisjärjestökenttä. Järjestöt ovat pystyneet olemaan mukana prosesseissa kuten lapsen oikeuksien raportin laatimisessa. Kansalaisjärjestöt ovat myös korostaneet ja edesajaneet lasten kuulemisen ja osallistumisen tärkeyttä. Paljolti kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden ansiosta Keniassa on vastoittain hyväksytty lasten osallistamisen ohjeistus”.
Mistä tukea aidsorpojen isovanhemmille?
Aids näkyy Itä-Afrikan lasten elämässä. Pelkästään Keniassa se on jättänyt miljoona lasta orvoiksi. "Se tekee heistä haavoittuvia. Se on vaikuttanut perherakenteeseen. Kun toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuolleet, lapset ovat voineet altistua hyväksikäytölle", Kanene kertoo.
"Miten tukea isovanhempia tai muita sukulaisia, jotka huolehtivat orvoksi jääneistä lapsista?" hän pohtii.
Lapsen oikeus saada peruskoulutusta ei aina toteudu, vaikka koulumaksujen poistaminen esimerkiksi Keniassa on tuonut entistä useamman lapsen kouluun. Erityisen heikossa asemassa vammaiset lapset. Inklusiivinen, laadukas perusopetus on oikeus, josta he joutuvat taistelemaan.
Laadukasta perusopetusta tarvitsevat kaikki lapset. "Opetuksen laatu on heikentynyt. Näin sanovat ihmiset niin Keniassa kuin Sambiassa. Tämä tulee esiin kaikilla tasoilla peruskoulutuksesta ammatilliseen ja korkeakoulutukseen asti. Miten näillä eväillä voi pärjätä globaalissa maailmassa? Jos on intoa ja kykyä, pitäisi päästä eteenpäin ja saada laadukasta koulutusta."
Laadukkuus ei tule siitä, että lapset vain ovat koulussa. On tärkeää oppia hakemaan tietoa ja analysoimaan sitä.
Laatu ei ole elitististä, Kanene muistuttaa. "Se tarkoittaa, että tietyt perusedellytykset on täytettävä. Länsimaisesta näkökulmasta ne saattavat tuntua itsestään selvyyksille kuten se, onko koulussa tytöille oma vessa.
Marja-Leena Kultanen
Pelastakaa Lapset on yksi ulkoministeriön kymmenestä kumppanuusjärjestöstä.