Innovaatiotukiohjelma päättyy: tulokset puntarissa

Business Finlandin ja ulkoministeriön innovaatiotukiohjelma päättyy vuoden 2019 lopussa. On aika tarkastella, mitä ohjelmasta on jäänyt käteen ja kuinka innovaatiotukea voisi kehittää eteenpäin.

Business Finland(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja ulkoministeriö käynnistivät vuonna 2015 yhteisen Business with impact (BEAM) –innovaatiotukiohjelman. Ohjelman tukemien hankkeiden tarkoitus on ratkaista yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen tuottamien innovaatioiden avulla globaaleja kehityshaasteita sekä luoda samalla kansainvälistä liiketoimintaa suomalaisyrityksille.

Ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa, ja siihen osallistuneet toimijat kokoontuivat loppuseminaariin pohtimaan hankkeiden menestystekijöitä ja haasteita. Ohjelmaa on myös arvioitu pitkin matkaa ja evaluointiryhmän raportti valmistui parahiksi loppuseminaariin.

Laaja kirjo hankkeita

Innovaatiotukiohjelma on rahoittanut yhteensä 151 hanketta. Ohjelman maantieteellinen kattavuus on ollut laaja, mutta hankkeiden kohdemaina erottuivat erityisesti Intia, Tansania, Vietnam ja Namibia.

Hankkeiden koko volyymi oli 58,8 miljoonaa euroa, josta 19,3 miljoonaa euroa tuli Business Finlandin innovaatiorahoituksesta ja lainoista, 11,9 miljoonaa euroa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ja loput hanketoimijoiden omana rahoituksena.

Toimialaa ei oltu rajattu ja loppuseminaarissa kuultiin onnistuneita esimerkkejä hyvin erityyppisistä yrityshankkeista. Esimerkiksi Shadeshare niminen yritys kertoi valmistavansa puusankaisia aurinkolaseja Keniassa, lahjoittaen osan tuotoistaan World Visionin työhön ja pyrkien kompensoimaan hiilijalanjälkensä istuttamalla puita. Block solutions -niminen yritys puolestaan myy puutavarateollisuuden sivutuotteena syntyvästä puukuidusta tehtyjä harkkoja franchising periaatteella. Ideana on mahdollistaa edullisten talojen helppo ja turvallinen rakentaminen, vaihtoehtona peltihökkeleille.

Ohjelmassa on ollut mukana etupäässä pienempiä yrityksiä, mutta myös joitain isompia toimijoita. Esimerkiksi Fortum on toteuttanut yhdessä intialaisen aurinkoenergiayhtiön kanssa pilottiprojektin, jolla pyritään tarjoamaan aurinkoenergiajärjestelmiä kotitalouksille.

Suurin osa (87%) hankkeiden vetäjistä katsoi hankkeiden edenneen suunnitellusti tai suunniteltua paremmin. Arviointiryhmän mukaan innovaatiotuki on ollut hyvin ajoittunut ja kohdistunut ohjelma, jolle vaikuttaisi olevan edelleen tarve.

Näytöt koko ohjelman suorista kehitysvaikutuksista ovat kuitenkin toistaiseksi vähäiset, vaikka onnistuneita hankkeita on. Tämä johtuu osin siitä, että suuri osa hankkeista on vasta alkuvaiheessa. Arvioijat totesivat, että kehitysvaikutuksia on liian varhaista arvioida, mutta odotukset ovat lupaavia.

On kuunneltava ihmisten tarpeita

Yritysten toimialasta ja koosta riippumatta hyvissä hankkeissa korostui se, että niissä oli luotu hyvät yhteydet paikallisiin toimijoihin. Ne lähtivät liikkeelle paikallisista tarpeista. ”Ei auta vain mennä myymään omaa tuotettaan, vaikka se olisikin hyvä”, arviointitiimiin kuulunut Kristiina Lähde sanoi. Jos hankkeissa oli ongelmia, taustalla oli usein se, että kohdemaan kumppanit kokivat olevansa pikemminkin alihankkijoita kuin projektin osapuolia.

Monet suomalaisyritysten edustajat korostivatkin puheenvuoroissaan kansalaisjärjestöjen merkitystä maatason omistajuuden rakentamisessa. Järjestöt ovat usein toimineet maassa pitkään ja luoneet luottamussuhteita paikallisiin toimijoihin.

Selkeämmin kohti kehitystuloksia

BEAM-innovaatiotukiohjelma päättyy, mutta vastaavan tapaista Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteistä innovaatiorahoitusta on paraikaa suunnitteilla. Minkä muodon tuleva rahoitusinstrumentti sitten saakin, siinä tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että rahoitus lähtisi selkeämmin kumppanimaiden tarpeista. Lähtökohtana tulevat toimimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Ulkoministeriön yksityisen sektorin tiimin vetäjä Antti Piispanen painotti, että kehitysyhteistyöresursseja tulisi kyetä käyttämään innovaatiotuessakin strategisemmin. ”Tarvitsemme yrityksille kannustimia mennä haasteellisimpiin maihin, joissa myös kehitysvaikutukset voisivat olla kaikkein suurimmat.”