Humanitaarista apua tarvitsee yli 300 miljoonaa ihmistä
Apua tarvitsevien määrä on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Suomi vastaa hätään sekä rahallisesti että kehittämällä avun toimintatapoja.
19. elokuuta vietetään kansainvälistä humanitaarisen avun päivää. Humanitaarisen avun tarkoituksena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja inhimillistä hätää sekä ylläpitää ihmisarvoa kriisien keskellä. Humanitaaristen periaatteiden mukaisesti apua on annettava siellä, missä sitä tarvitaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut humanitaarisen kriisin lähelle Suomea ja humanitaariset kysymykset yhä useamman suomalaisen tietoisuuteen. Yli 17 miljoonaa ihmistä on välittömän hätäavun tarpeessa Ukrainassa ja sen naapurimaissa. Yksi akuuteimmista tarpeista on ruoka-apu, erityisesti maan etelä- ja itäosissa.
Ukraina on tuonut silmiemme eteen maailman muista kriiseistä tuttuja humanitaarisia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi avun perillepääsyn ongelmat, vaikeus saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, seksuaalisen väkivallan lisääntyminen, avustusjärjestöjäkin koskeva disinformaatio sekä naapurimaiden merkitys lähtijöiden vastaanottamisessa ja kriisin lievittämisessä.
Ukraina ja muut maailman kriisit
On tärkeää, että Ukrainan humanitaarisiin tarpeisiin vastataan. Samalla on globaalisti pidettävä huolta siitä, että maailman muut kriisit eivät jää huomiotta. Tällä myös osoitetaan vääräksi Venäjän väite siitä, että länsimaiset avunantajat olisivat ”unohtaneet muun maailman”. Myös Suomi on löytänyt lisävaroja Ukrainan apuun, jotta myös muiden humanitaaristen kriisien apua voidaan jatkaa.
Humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Kun avun tarpeessa oli vuoden 2019 alussa 132 miljoonaa ihmistä, on luku kasvanut vuoden 2022 elokuuhun mennessä 306 miljoonaan. Pääosa humanitaarisista kriiseistä johtuu aseellisista konflikteista, mutta myös luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos ja koronaviruspandemia ovat kasvattaneet avun tarvetta.
Venäjän hyökkäyssota ja sen ruokaturvaa koskevat seurannaisvaikutukset ovat lisänneet jo valmiiksi suuria humanitaarisia tarpeita etenkin tuontiviljasta ja ruoka-avusta riippuvaisilla alueilla kuten Somaliassa, Afganistanissa ja Jemenissä. Lisäksi ne ovat tuoneet apuun myös uutta globaalipoliittista ulottuvuutta.
Avun muotoja kehitetään
Tarpeiden jyrkkä kasvu tuo uusia ulottuvuuksia ja haasteita myös avun suunnitteluun. Kriisien lisääntyessä ja tarpeiden kasvaessa humanitaariset järjestöt joutuvat entistä enemmän priorisoimaan apua. Samalla etsitään kuumeisesti tapoja toimintojen tehostamiseen. Trendejä ovat muun muassa käteisavun kasvu sekä pyrkimys tehdä avun suunnittelusta ja toteutuksesta yhä paikallisempaa.
Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä uudistuksia muun muassa rahoittajamaiden ”Hyvän humanitaarisen avunannon” ryhmässä, jonka puheenjohtajina Belgian kanssa parhaillaan toimimme. Yhteispuheenjohtajuuden pääteemoja ovat muun muassa avun paikallinen toteutus, vammaisten ihmisten huomioiminen ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisy. Apua priorisoitaessa on entistä tärkeämpää huolehtia, että se saavuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Suomi korostaa kaikessa humanitaarisessa avussaan vammaisten henkilöiden sekä naisten ja tyttöjen auttamista.
Suomalaiset kannattavat humanitaarisen avun antamista
Usein apua tarvitaan kipeimmin siellä, mihin sitä on kaikkein vaikeinta ja vaarallisinta toimittaa. Esimerkiksi Ukrainassa ja Etiopian Tigrayssa ollaan oltu tilanteissa, joissa apua olisi tarjolla, mutta sitä ei saada perille. Humanitaarisen diplomatian, eli konfliktien osapuoliin kohdistetun vaikuttamistyön, merkitys ja tarve onkin vahvassa kasvussa.
Avuntarpeen ja saatavilla olevan rahoituksen kasvava ero korostaa myös eri toimien ja toimijoiden koordinaation merkitystä: humanitaarisen avun, rauhantyön ja kehitysyhteistyön kesken on kyettävä entistä parempaan yhteistyöhön ja kokonaisvaltaisuuteen.
Suomen aktiivinen humanitaarinen toimijuus on tärkeää monesta näkökulmasta. Humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen on välttämätöntä ihmisoikeuksien toteutumisen ja ihmisarvon kunnioituksen näkökulmasta. Humanitaaristen periaatteiden noudattaminen ja niiden esilläpito taas ovat sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ylläpitoa.
Taloustutkimuksen kesäkuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista pitää Suomen antamaa humanitaarista apua tärkeänä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa Suomen aktiivista humanitaarista työtä ja sen kehittämistä.
Lauratuulia Lehtinen
Humanitaarisen avun yksikön päällikkö