Evaluointi: Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja monenkeskisessä kehitysyhteistyössä

Suomen monenkeskistä vaikuttamista laajasti tarkasteleva arviointi osoittaa, että Suomi on pystynyt vaikuttamaan merkittävästi monenkeskisten järjestöjen toimintaan ja edistämään itselleen tärkeitä teemoja globaalisti.

Pyörätuolissa oleva nainen
Suomi on edistänyt vaikuttamistyöllään esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämistä humanitaarisen avun periaatteisiin. Kuva: Kirsi Tuura

Monenkeskinen yhteistyö on Suomelle merkittävä kehityspolitiikan ja -yhteistyön kanava. Vuonna 2019 Suomen virallisesta kehitysavusta 47 prosenttia kanavoitiin monenkeskisten järjestöjen kautta, kun mukaan luetaan humanitaarinen apu ja EU:n kehitysrahoitusinstrumentit.

UM:n teettämässä, nyt julkaistussa evaluoinnissa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti, miten Suomi ja ulkoministeriö edustustoineen on vaikuttanut monenkeskisten kehitysjärjestöjen toimintaan ja tuloksiin.  

Arvioinnin mukaan Suomen ja ulkoministeriön tekemä vaikuttamistyö on erittäin tuloksellista. Suomi on pystynyt vaikuttamaan näkyvästi monenkeskisiin järjestöihin, ja Suomen vaikuttamista pidetään järjestään merkittävämpänä kuin sen suhteellinen rahallinen osuus tai äänivalta antaisivat odottaa.

”Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ja YK-järjestöt, kuten UN Women ja Maailman ruokajärjestö WFP ovat Suomen pitkäaikaisia kumppaneita, ja tiivis yhteistyö niiden kanssa on hallitusohjelman keskeinen tavoite. Olemme aktiivisesti vaikuttaneet siihen, että meille tärkeät teemat kuten sukupuolten tasa-arvo huomioidaan järjestöjen toiminnassa, sekä edistäneet sitä, että tukemiemme organisaatioiden toiminta on tuloksellista ja niitä johdetaan tehokkaasti ja asianmukaisesti. Ministerinä olen ylpeä monipuolisista saavutuksista, joita vaikuttamistyöllä on vuosien varrella saatu aikaan”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Vaikuttamisellaan Suomi on saanut aikaan muutoksia monenkeskisten järjestöjen linjauksissa, strategioissa, prioriteeteissa, menettelytavoissa ja käytännöissä. Lisäksi järjestöjen tietoisuus Suomelle tärkeistä teemoista on kasvanut ja organisaatioiden toimintatavoissa havaittiin muutoksia näiden suhteen.

Arviointi havaitsi, että myös Suomen globaalin tason vaikuttamistyö tuotti tuloksia; Suomi on edistänyt vaikuttamistyöllään esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämistä humanitaarisen avun periaatteisiin.

Pitkäjänteistä ja strategista työtä

Arvioinnissa todettiin, että Suomen onnistuneen vaikuttamistyön perusta on Suomen maine vahvana ja tavoitteisiin pyrkivänä kumppanina sekä usean aihealueen uskottavana puolestapuhujana. Tulokset syntyvät eri toimien kerrannaisvaikutusten ja useiden toimijoiden yhteisten ponnistelujen ansiosta. Lisäksi Suomen vaikuttamisen viestit ovat pysyneet huomattavan johdonmukaisina aikojen saatossa.

Yleensä tulokset on saavutettu yhdessä samanmielisten kumppaneiden kanssa ja pitkän ajan kuluessa. Hyvä esimerkki tästä on Suomen ja muiden Pohjoismaiden vuosikymmeniä jatkunut vaikuttaminen, jolla on ollut perustavanlaatuinen merkitys siihen, että Maailmanpankkiryhmä on alkanut huomioida sukupuolten tasa-arvon toiminnassaan entistä laajemmin ja luonut strategian sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Vaikka Suomen rahoitus monille järjestöille on suhteessa pientä, on sillä voitu saada aikaan merkittäviä tuloksia. Suomen tuki esimerkiksi YK:n lastenrahasto UNICEFille on alle prosentin järjestön vuotuisista tuloista, joten sen vaikutusvalta järjestössä jää suurrahoittajia vähäisemmäksi. Siksi Suomi teki vuonna 2016 strategisen valinnan ja korvamerkitsi 1,5 miljoonan euron tuen UNICEFin innovaatiotoimintaan. Tuen suuntaaminen yhdelle pienelle ja tarkoin valitulle toiminta-alueelle oli kannattavaa, sillä se houkutteli muita rahoittajia mukaan ja innovaatiorahasto pystyi aloittamaan toimintansa – ja lisäsi samalla Suomen näkyvyyttä innovaatioiden saralla.

Arvioinnin suosituksena on muun muassa, että ulkoministeriö jatkaa monenkeskistä vaikuttamistyötä edelleen. Arviointi suosittaa myös, että vaikuttamisen poliittista ja rahallista tukea vahvistetaan ja siihen lisätään henkilöstöresursseja.

Arvioinnissa tarkasteltiin 23:a ulkoministeriön monenkeskistä kumppania, joista kahdeksaa tarkasteltiin perusteellisemmin.

Rahoituksen ohella vaikuttamisen keinoja ovat osallistuminen monenkeskisten järjestöjen hallintoelimiin ja -prosesseihin, rahoitusneuvottelut, järjestöjen tukeminen rahoittamalla suomalaisia asiantuntijoita niiden palvelukseen sekä muut viralliset ja epäviralliset vaikuttamisen muodot.

 

Evaluointiraportti: Ulkoministeriö vaikuttaa monenkeskisten kehitysorganisaatioiden toimintaan