Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle langettavan päätöksen lasten varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea julkisti 4. helmikuuta ratkaisunsa Lastensuojelun Keskusliiton marraskuussa 2016 tekemään järjestökanteluun Suomea vastaan, joka koski lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamista.

Komitean mukaan vuoden 2016 elokuun alusta Sipilän hallituksen toimesta voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos, jolla lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin 20 tuntiin viikossa ja kokoaikainen varhaiskasvatus myönnettiin pääsääntöisesti kokoaikaisesti opiskelevien tai työssä olevien vanhempien lapsille, oli uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan vastainen kaikilta kantelussa esitettyjen artikloiden osalta.

Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti varhaiskasvatuslakia on muutettu ja varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistuu 1.8.2020 alkaen. Lainmuutosten jälkeen kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen eikä perheen sosioekonominen asema tai asuinpaikka vaikuta enää lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen. Muutokset vahvistavat lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta.

Komitean ratkaisua käsitellään seuraavaksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa.

Lastensuojelun Keskusliiton järjestökantelu kohdistui uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikloihin, jotka koskivat perheen oikeutta sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (artikla 16), lasten ja nuorten oikeutta sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (artikla 17) sekä perheellisten työntekijöiden oikeutta tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun (artikla 27). Lain muutos oli komitean mukaan myös syrjivä sosiaalisen peruskirjan syrjinnän kieltoa koskevan E-artiklan näkökulmasta.

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjan valvonta perustuu sen täytäntöönpanoa koskeviin raportteihin, joita sopimusvaltiot antavat määräajoin. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ja tietyt järjestöt voivat tehdä kanteluita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle peruskirjan määräysten puutteellisesta täytäntöönpanosta.

Lisätiedot:

  • lainsäädäntösihteeri Katja Kuuppelomäki, UM, puh. 029 535 1175
  • opetusneuvos Tarja Kahiluoto, OKM, puh. 02953 30386

erityisavustaja Touko Sipiläinen, OKM, puh. 02953 30143

ihmisoikeudet